Julkisia ostotarjouksia koskevat säännökset ja niiden soveltamisala

Julkisten ostotarjousten sääntely perustuu Suomessa lainsäädäntöön. Tämä suositus on tarkoitettu täydentämään julkisiin ostotarjouksiin sovellettavaa lainsäädäntöä, ja suositusta tuleekin soveltaa ja tulkita arvopaperimarkkinalain tavoitteiden ja säännösten mukaisesti. Alla on lyhyesti mainittu keskeisimmät julkisissa ostotarjouksissa sovellettaviksi tulevat lainsäännökset ja niiden perusteella annetut säännökset ja määräykset:

Ostotarjousdirektiivi: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY julkisista ostotarjouksista kohdistuu kansallisiin sääntöihin, jotka koskevat jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin kuuluvan yhtiön arvopapereihin kohdistuvia ostotarjouksia, jos kaikki tai osa tällaisista arvopapereista on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

Suomessa ostotarjousdirektiivin voimaansaattaminen on pääosin toteutettu arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksesta annetun lain muutoksin. Ostotarjousdirektiivin voimaansaattamista varten säädetyt lainmuutokset ja niihin liittyvät valtiovarainministeriön asetukset ovat tulleet voimaan 1.7.2006.

Arvopaperimarkkinalaki: Julkisia ostotarjouksia koskevat säännökset sisältyvät arvopaperimarkkinalain (495/1989, ”AML”) 6 lukuun, joka sääntelee sekä vapaaehtoisia että pakollisia ostotarjouksia. Säännökset koskevat direktiivin edellyttämällä tavalla tarjousta, joka tehdään sellaisista arvopapereista, jotka ovat Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena tai jotka oikeuttavat sellaisiin arvopapereihin. Arvopaperimarkkinalain säännökset koskevat tietyiltä osin myös tarjouksia muussa valtiossa julkisen kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista, joiden liikkeeseenlaskija on Suomessa rekisteröity yhtiö.

Osakeyhtiölaki: Osakeyhtiölain (624/2006; ”OYL”) säännökset tulevat sovellettaviksi julkisen ostotarjousprosessin eri vaiheissa erityisesti kohdeyhtiön ja sen johdon toiminnan osalta. Osakeyhtiölaissa säädetään lisäksi vähemmistöosakkeenomistajien osakkeiden lunastuksesta, joka käytännössä yleensä muodostaa ostotarjousmenettelyn viimeisen vaiheen. Osakeyhtiölaissa säädetään vähemmistön oikeudesta saada osakkeensa lunastetuiksi käypään hintaan silloin, kun enemmistöosakkaalla on yli 90 prosenttia yhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä. Tällaisessa tilanteessa myös enemmistöosakkaalla on vastavuoroinen oikeus saada vähemmistön osakkeet lunastetuiksi käyvästä hinnasta. Säännökset vastaavat ostotarjousdirektiivin vaatimuksia.

Laki Rahoitustarkastuksesta: Rahoitustarkastus valvoo arvopaperimarkkinalain noudattamista ja sen toimivaltaan kuuluvat myös julkiset ostotarjoukset. Rahoitustarkastuksesta annettuun lakiin (587/2003) sisältyy erityisiä säännöksiä Rahoitustarkastuksen oikeudesta valvoa tiettyjen ostotarjouksiin osallistuvien tahojen toimintaa. Rahoitustarkastuksella on valvontaoikeuteensa liittyen oikeus muun muassa määrätä hallinnollisia seuraamuksia sekä luovuttaa tietoja muulle viranomaiselle tai toimielimelle.

Rahoitustarkastuksen standardit ja tulkinnat: Rahoitustarkastus on antanut julkisia ostotarjouksia koskevan standardin 5.2c (”Julkinen ostotarjous ja tarjousvelvollisuus”). Standardin säännökset perustuvat osin Rahoitustarkastukselle arvopaperimarkkinalain 6 luvussa annettuihin tehtäviin ja osin Rahoitustarkastuksen toimivaltaan rahoitusmarkkinoiden valvojana. Standardissa viitataan myös Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan suosituksiin. Rahoitustarkastus on standardissa vahvistanut, että hyvän tavan mukainen menettely julkisissa ostotarjouksissa edellyttää yleensä, että ostotarjouksen tekijä ja ostotarjouksen osapuolten neuvonantajina toimivat arvopaperinvälittäjät noudattavat muun muassa Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan antamia suosituksia ja lausuntoja.

Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan suositukset ja lausunnot: Lailla arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (442/2006) arvopaperimarkkinalakiin lisättiin säännökset Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnasta. Lainmuutoksella ei ollut tarkoitus luoda Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnalle Rahoitustarkastuksen toimivallan kanssa päällekkäistä toimivaltaa. Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 1 §:n mukaan arvopaperimarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä arvopapereilla käytävää julkista kauppaa ja muuta arvopaperimarkkinalain 3 luvun 16 §:ssä tarkoitettua kaupankäyntimenettelyä koskevien sääntöjen ja sopimusehtojen noudattamista valvoo Rahoitustarkastus. Arvopaperimarkkinalain 6 luvun 17 §:n mukaan Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunta antaa hyvän arvopaperimarkkinatavan noudattamisen edistämiseksi suosituksia ja lausuntoja, jotka koskevat kohdeyhtiön johdon toimintaa julkisessa ostotarjouksessa ja määräysvallan ylläpitämistä koskevia sopimusperusteisia rakenteita, tai joilla ohjataan yrityskauppatilanteissa noudatettavia yhtiöoikeudellisia menettelytapoja. Lautakunnan on pyydettävä suosituksista ennen niiden antamista Rahoitustarkastuksen lausunto. Suositukset voidaan ottaa osaksi arvopaperipörssin sääntöjä. Lautakunta voi lisäksi antaa hakemuksesta ratkaisusuosituksia myös suosituksiin liittyvissä yksittäisissä kysymyksissä.