Suositus 14 - Kohdeyhtiön toiminta kilpailevan tarjoksen tilanteessa

Johdanto
Kun kohdeyhtiötä koskeva tarjous on julkistettu, on mahdollista, että kohdeyhtiön hallitus saa yhteydenoton mahdollisen kilpailevan tarjouksen tekijältä. Kilpaileva yhteydenotto voi tulla myös ennen ensimmäisen tarjouksen julkistamista. Kohdeyhtiön hallitus voi myös itse ottaa yhteyttä kilpailevan tarjouksen tekijään vaihtoehtoisen tarjouksen aikaansaamiseksi.

Suositus
Kohdeyhtiön hallituksen on toimittava niin, että kaikilla vakavasti otettavilla tarjouksen tekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä yhtiön arvopapereita koskeva julkinen ostotarjous. Hallituksen tulee kuitenkin ottaa huomioon kuhunkin tarjouksen tekijään ja ehdotettuun tarjoukseen liittyvät tapauskohtaiset olosuhteet.

Perustelut

(a) Kohdeyhtiön hallituksen yleiset velvollisuudet

Kohdeyhtiö voi saada ostotarjousprosessin aikana yhteydenottoja useammalta keskenään kilpailevalta tarjouksen tekijältä. Arvopaperimarkkinalaki asettaa kohdeyhtiön hallitukselle velvollisuuden täydentää jo julkistettua ensimmäistä tarjousta koskevaa lausuntoaan kilpailevan tarjouksen tilanteessa sekä tiettyjä henkilöstön informointivelvollisuuksia (ks. AML 6:8), mutta laki ei muuten sääntele kohdeyhtiön hallituksen toimintaa tai velvollisuuksia kilpailevan tarjouksen tilanteessa. Hallituksen roolia ja velvollisuuksia on siten arvioitava yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden valossa noudattaen soveltuvin osin samoja periaatteita kuin edellä jaksossa 2 ”Kohdeyhtiön hallituksen asema ja velvollisuudet” on esitetty.

Kohdeyhtiön hallituksen tulee ostotarjoustilanteessa pyrkiä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Jos hallitus saa vakavasti otettavan yhteydenoton kilpailevalta tarjouksen tekijältä, hallituksen tulee selvittää asiaa, hankkia kilpailevasta ehdotuksesta riittävät ja asianmukaiset tiedot sekä verrata ehdotusta aiempaan tarjoukseen (ks. tästä soveltuvin osin myös suositus 2 ”Hallituksen velvollisuus käsitellä tarjousta koskeva yhteydenotto” ja suositus 3 ”Yhtiön vaihtoehtojen arviointi”). Hallituksen tulee pyrkiä saamaan yhtiön arvopapereille mahdollisimman hyvä hinta, mutta myös varmistaa, että kilpaileva tarjous on toteuttamiskelpoinen. Käytännössä tämä voi vaatia neuvottelujen aloittamista kilpailevan tarjouksen tekijän kanssa. Kohdeyhtiön hallituksen ensimmäisen tarjouksen tekijän kanssa mahdollisesti tekemä yhdistymissopimus tai neuvottelukielto ei saa estää hallituksen mahdollisuutta arvioida kilpailevaa yhteydenottoa tai aloittaa neuvotteluja kilpailevan tarjouksen tekijän kanssa, mikäli tämä voi olla osakkeenomistajien edun mukaista (ks. tästä tarkemmin suositus 5 ”Sitoutuminen neuvottelukieltoon” ja suositus 6 ”Yhdistymissopimuksen tekeminen tarjouksen tekijän kanssa”).

Jotta kohdeyhtiön hallitus saisi aikaan aidon kilpailutilanteen mahdollisten tarjouksen tekijöiden välillä ja tätä kautta yhtiön arvopapereille mahdollisimman korkean hinnan, kohdeyhtiön hallituksen tulee lähtökohtaisesti toimia niin, että kaikilla vakavasti otettavilla kilpailevilla tarjouksen tekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä yhtiön arvopapereita koskeva tarjous. Jos kohdeyhtiön hallitus on esimerkiksi sallinut ensimmäiselle tarjouksen tekijälle due diligence -tarkastuksen, hallituksen tulee kilpailevan tarjouksen tekijän pyynnöstä lähtökohtaisesti sallia tälle olennaisilta osiltaan vastaavan laajuinen due diligence -tarkastus edellyttäen, että tämä on osakkeenomistajien edun mukaista, ja että kilpailevia tarjouksia ja niiden tekijöitä koskevat olosuhteet ovat muuten vastaavanlaiset. Tarkastuksen salliminen ja mahdollisen tarkastuksen laajuus on kuitenkin harkittava kussakin yksittäistapauksessa erikseen (ks. tästä tarkemmin suosituksen 12 kohta d) ”Due diligence -tarkastus kohdeyhtiössä - Annettavan tiedon luonne ja laajuus”). Jos ensimmäinen tarjous on jo julkistettu, due diligence -tarkastuksen salliminen edellyttää lisäksi, että ehdotetulla kilpailevalla tarjouksella on kohdeyhtiön hallituksen arvion mukaan realistiset mahdollisuudet toteutua, jolloin tarjouksen on yleensä oltava yhtiön osakkeenomistajien kannalta edullisempi tai tarjottaessa erilajisia vastikkeita vähintään yhtä edullinen kuin jo julkistettu ensimmäinen tarjous.

Jos ehdotettu kilpaileva tarjous on kohdeyhtiön hallituksen käsityksen mukaan vakavasti otettava ja toteutumismahdollisuuksiltaan realistinen, hallituksen tulee harkita, onko hallituksen tarpeen informoida ensimmäisen tarjouksen tekijää saamastaan kilpailevasta yhteydenotosta. Kilpailevan tarjouksen tilanteessa noudatettavista menettelytavoista saattaa olla määräyksiä myös kohdeyhtiön ja ensimmäisen tarjouksen tekijän välillä mahdollisesti jo tehdyssä yhdistymissopimuksessa (ks. tästä tarkemmin suositus 6 ”Yhdistymissopimuksen tekeminen tarjouksen tekijän kanssa”). Koska yhdistymissopimukseen sisältyvät kilpailevia tarjouksia koskevat menettelytavat tulee kuvata pääpiirteissään tarjousasiakirjassa, ne ovat myös kilpailevan tarjouksen tekijän tiedossa tämän suunnitellessa kilpailevan tarjouksen tekemistä.

(b) Kohdeyhtiön hallituksen lausunto ja sen mahdollinen muuttaminen

Mikäli kilpaileva yhteydenotto johtaa kilpailevan tarjouksen julkistamiseen tilanteessa, jossa kohdeyhtiön hallitus on jo julkistanut ensimmäistä tarjousta koskevan lausunnon, kohdeyhtiön hallituksen on arvopaperimarkkinalain 6:8:n mukaan täydennettävä lausuntoaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kilpaileva tarjous on julkistettu. Lausuntoa on täydennettävä viimeistään viisi (5) pankkipäivää ennen ensimmäisen tarjouksen voimassaoloajan aikaisinta mahdollista päättymistä. Mikäli kilpaileva tarjous julkistetaan ensimmäisen tarjouksen voimassaoloajan viimeisinä päivinä, Rahoitustarkastus tulee lähtökohtaisesti edellyttämään ensimmäisen tarjouksen voimassaoloajan jatkamista niin, että kohdeyhtiön hallituksella on aikaa täydentää lausuntoaan ja että tarjouksen jo hyväksyneillä arvopaperinhaltijoilla on riittävä aika harkita hyväksyntänsä peruuttamista (ks. tästä Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c).

Täydentäessään lausuntoaan hallituksen tulee verrata ensimmäistä tarjousta kilpailevaan tarjoukseen sekä ottaa arvopaperimarkkinalain 6:6:n edellyttämällä tavalla kantaa uuteen kilpailevaan tarjoukseen (ks. tästä suositus 8 ”Kohdeyhtiön hallituksen lausunto tarjouksesta”). Mikäli hallitus päätyy arvioinnissaan suosittelemaan yhtiön arvopapereiden haltijoille kilpailevan tarjouksen hyväksymistä, hallituksen tulee käytännössä peruuttaa ensimmäiselle tarjoukselle mahdollisesti antamansa suositus ja julkistaa uusi kilpailevan tarjouksen hyväksymistä suositteleva lausunto.

Hallituksen lausunnon täydentämisessä tulee noudattaa soveltuvin osin edellä suosituksessa 8 ”Kohdeyhtiön hallituksen lausunto tarjouksesta” esitettyjä periaatteita.

Kohdeyhtiön hallituksen tulee kilpailevan tarjouksen tilanteessa jatkuvasti arvioida myös muilta osin tarvetta tiedottaa markkinoille mahdollisesti tulevasta kilpailevasta tarjouksesta tai hallituksen tarjousta koskevan lausunnon mahdollisesta täydentämisestä.

(c) Kilpailevan tarjouksen vaikutukset ensimmäiseen tarjoukseen

Arvopaperimarkkinalain 6:8 sääntelee ensimmäisen tarjouksen tekijän asemaa kilpailevan tarjouksen tilanteessa. Sen mukaan ensimmäisellä tarjouksen tekijällä on muun muassa oikeus pidentää oman tarjouksensa tarjousaikaa kilpailevan tarjouksen mukaiseksi ja myös muuten muuttaa tarjouksensa ehtoja. Ensimmäisen tarjouksen tekijä voi ennen kilpailevan tarjouksen voimassaolon päättymistä myös päättää tarjouksensa raukeamisesta. Oikeus rajoittuu vain vapaaehtoisiin tarjouksiin; pakollinen ostotarjous perustuu lakisääteiseen velvollisuuteen eikä pakollista ostotarjousta siten voi peruuttaa. Arvopaperimarkkinalakiin sisältyy myös määräykset ensimmäisen tarjouksen muuttamista tai raukeamista koskevien päätösten julkistamisesta sekä Rahoitustarkastuksen mahdollisuudesta päättää ensimmäisen tarjouksen mukaisen tarjousajan jatkamisesta tietyissä tilanteissa.

Kilpailevan tarjouksen tilanteessa ensimmäisen tarjouksen hyväksyneillä kohdeyhtiön arvopapereiden haltijoilla on arvopaperimarkkinalain 6:8 mukaan oikeus peruuttaa ensimmäistä tarjousta koskeva hyväksymisensä ensimmäisen tarjouksen voimassaoloaikana.

(d) Sisäpiirikysymykset

Tieto mahdollisesta kilpailevasta tarjouksesta saattaa tarjouksen valmisteluasteesta riippuen olla sisäpiirintietoa ennen kilpailevan tarjouksen julkistamista. Kohdeyhtiön hallituksella on velvollisuus hallinnoida sisäpiirintietoa ja varmistaa sen pysyminen luottamuksellisena ostotarjousprosessin edellyttämällä tavalla (ks. sisäpiiriasioista tarkemmin suositus 10 ”Sisäpiiriasioiden hallinnointi”).

Jos ensimmäisen tarjouksen tekijä saa ennen kilpailevan tarjouksen julkistamista tiedon tulevasta kilpailevasta tarjouksesta, tarjouksen tekijästä tulee sisäpiiriläinen. Tulevaa kilpailevaa tarjousta koskeva tieto ei kuitenkaan estä ensimmäistä tarjouksen tekijää toteuttamasta jo julkistettua omaa tarjoustaan tarjouksen ehtojen mukaisesti. Kun tarjouksen ehdot on tällaisessa tapauksessa laadittu ja julkistettu jo ennen kuin ensimmäisen tarjouksen tekijä sai sisäpiirintietoa (eli tiedon tulevasta kilpailevasta tarjouksesta), tällainen tieto ei rajoita tarjouksen tekijän oikeutta hankkia kohdeyhtiön arvopapereita tarjouksen ehtojen mukaisesti (ks. AML 5:2.5). Tieto kilpailevasta tarjouksesta estää kuitenkin kohdeyhtiön arvopapereiden hankkimisen julkisen ostotarjouksen ulkopuolella.

Alkuun
Tilaa suositukset