Suositus 2 - Hallituksen velvollisuus käsitellä tarjousta koskeva yhteydenotto

Johdanto
Tarjouksen tekijä lähestyy usein kohdeyhtiön hallitusta tai toimitusjohtajaa ennen tarjouksen julkistamista. Viimeistään arvopaperimarkkinalain tarkoittama tarjouksen tekijän päätös tehdä julkinen ostotarjous on julkistettava ja annettava tiedoksi kohdeyhtiölle (AML 6:3.1). Arvopaperimarkkinalaki asettaa myös kohdeyhtiön hallitukselle tiettyjä julkiseen ostotarjoukseen liittyviä velvollisuuksia.

Osakeyhtiölakiin ei sisälly nimenomaisesti ostotarjoustilanteeseen liittyviä kohdeyhtiön hallituksen asemaa ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä. Hallituksen roolia on arvioitava yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden valossa asettaen lähtökohdaksi yhtiön ja sen osakkeenomistajien etu. Hallituksella on yleisesti katsottu olevan aktiivinen rooli myös yhtiön omistusjärjestelyiden yhteydessä. Käytännössä kohdeyhtiön hallituksen rooliin voi kuitenkin vaikuttaa muun muassa yhtiön omistajarakenne esimerkiksi, jos kohdeyhtiössä on enemmistöomistaja ja tarjouksen tekijä on lähestynyt ensin tällaista omistajaa.

Suositus
Jos kohdeyhtiön hallitukseen otetaan yhteyttä ostotarjoustarkoituksessa ja hallitus arvioi yhteydenoton vakavasti otettavaksi, hallituksen on arvioitava, millaisia toimenpiteitä osakkeenomistajien etujen turvaaminen mahdollisesti edellyttää. Hallituksen on hankittava arviointinsa tueksi riittävät ja asianmukaiset tiedot.

Perustelut
Osakeyhtiön hallituksella on yleistoimivalta yhtiössä (OYL 6:2). Hallituksen on toimittava huolellisesti ja edistettävä yhtiön ja sen osakkeenomistajien etua (huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus). Yhtiön edun mukaan toimiminen sisältää velvollisuuden toimia yhtiön tarkoituksen mukaisesti. Jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa sen osakkeenomistajille (OYL 1:5).

Julkinen ostotarjous tehdään yhtiön osakkeenomistajille, ei itse yhtiölle. Ostotarjoustilanteessa yhtiön etu yleensä samastuu osakkeenomistajakollektiivin etuun, jolloin hallituksen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden voidaan katsoa kohdistuvan välittömästi osakkeenomistajien omistuksen arvoon. Hallituksella on velvollisuus pyrkiä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tämä voi edellyttää hallitukselta aktiivisia toimenpiteitä.

Jos kohdeyhtiön hallitusta lähestytään ostotarjoustarkoituksessa, ensimmäisen yhteydenoton saa usein kohdeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Yhteydenotto voi tulla myös suoraan koko hallitukselle tai jollekin sen yksittäisistä jäsenistä tai myös yhtiön toimitusjohtajalle. Jos yhteydenoton saa yksittäinen henkilö, hänen tulee viedä asia viipymättä yhtiön hallituksen käsiteltäväksi, ellei ole perusteltua syytä olettaa, että yhteydenotto ei ole vakavasti otettava tai että asia ei yhteydenoton luonteen tai muun syyn vuoksi vaadi hallituskäsittelyä. Vaikka asia ei yhteydenoton saajan mielestä vaatisi hallituskäsittelyä, koko hallitusta tulee aina informoida siitä, että tällainen yhteydenotto on tapahtunut.

Kun kohdeyhtiön hallitus saa tiedon julkista ostotarjousta koskevasta yhteydenotosta, sen on arvioitava, onko yhteydenotto vakavasti otettava. Arviointiin vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat:

  • yhteydenoton konkreettisuus ja uskottavuus (esim. yhteydenoton muoto ja tapa, kuka on ottanut yhteyttä, onko yhteydenottoa ja tarjousta valmisteltu),
  • tarjottavan vastikkeen määrä ja muoto,
  • tarjouksen toteutumismahdollisuudet (esim. tarjouksen rahoittaminen ja tarjouksen toteuttamiselle asetettavat ehdot), ja
  • muut kuhunkin yksittäiseen tilanteeseen liittyvät seikat.

Mikäli hallitus pitää yhteydenottoa vakavasti otettavana, hallituksen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä asiaa, arvioitava ehdotettua tarjousta sekä hankittava arviointinsa tueksi riittävät ja asianmukaiset tiedot. Hallituksen on pyrittävä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tämä edellyttää paitsi itse tarjouksen, myös yhtiön muiden vaihtoehtojen huolellista arviointia (ks. tästä suositus 3 ”Yhtiön vaihtoehtojen arviointi”).

Mikäli hallitus päättää ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, sen on kohdeltava kaikkia osakkeenomistajia yhdenvertaisesti eikä se saa suosia yksittäistä osakkeenomistajaa tai -omistajaryhmää yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate, ks. OYL 1:7). Hallituksen on myös huolehdittava siitä, etteivät yksittäisten hallituksen jäsenten mahdolliset intressiristiriidat tai muut sivuvaikutteet vaikuta hallituksen toimintaan (esteellisyystilanteet; ks. OYL 6:4 sekä suositus 7 ”Esteellisyyskysymykset ja muut hallituksen jäsenten sidokset tarjoukseen”).

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 3 - Yhtiön vaihtoehtojen arviointi

Johdanto
Kun kohdeyhtiön hallitus on saanut tiedon vakavasti otettavasta julkista ostotarjousta koskevasta ehdotuksesta, hallituksen tehtäväksi tulee pyrkiä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ehdotettu ostotarjous ei välttämättä ole osakkeenomistajien kannalta paras ratkaisu, vaan yhtiöllä voi olla myös muita vaihtoehtoja. Näiden vaihtoehtojen selvittäminen ja arviointi muodostaa osan tarjouksen arviointia. Kohdeyhtiön hallituksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta etsiä kilpailevia tarjouksia.

Suositus
Hallituksen on huolellisesti arvioitava ehdotettua julkista ostotarjousta sekä kartoitettava yhtiön muita vaihtoehtoja. Hallituksen tulee pyrkiä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tämä voi käytännössä tarkoittaa neuvottelujen aloittamista tarjouksen tekijän kanssa, jollei hallitus katso, että jatkaminen itsenäisenä yhtiönä tai jokin muu ratkaisu on osakkeenomistajien kannalta paras vaihtoehto.

Perustelut
Ostotarjoustilanteessa osakkeenomistajien etu edellyttää, että hallitus arvioi itse tarjousta ja sen seurauksia ja myös vertaa sitä yhtiön muihin vaihtoehtoihin, joita voivat olla esimerkiksi jatkaminen itsenäisenä yhtiönä ennalta määritetyn strategian mukaisesti tai jonkin rakenteellisen ratkaisun toteuttaminen. Kohdeyhtiön hallitus voi myös etsiä kilpailevia tarjouksia. Velvollisuutta kilpailevan tarjouksen etsimiseen ei kuitenkaan ole. Jos hallituksella on tiedossaan mahdollinen muu ostaja, hallituksen on kuitenkin harkittava, edellyttääkö osakkeenomistajien etu tällaisen tahon lähestymistä.

Kohdeyhtiön hallitus voi saada ostotarjousprosessin aikana pyytämättään yhteydenoton kilpailevalta tarjouksen tekijältä. Kilpaileviin tarjouksiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty erikseen suosituksessa 14 ”Kohdeyhtiön toiminta kilpailevan tarjouksen tilanteessa”.

Hallituksen tulee hankkia arviointinsa pohjaksi riittävät ja asianmukaiset tiedot. Tämä voi edellyttää lisätietojen pyytämistä ja keskustelujen käymistä tarjouksen tekijän kanssa. Osakkeenomistajien kannalta parhaan vaihtoehdon löytäminen voi lisäksi edellyttää, että hallitus käy samanaikaisesti keskusteluja myös muiden tahojen kuin tarjouksen tekijän kanssa.

Arvioidessaan tarjousta ja yhtiön muita vaihtoehtoja hallituksen tulee harkita, onko hallituksen syytä käyttää arvioinnissa apuna ulkopuolisia asiantuntijoita.

Jos hallitus päätyy arvioinnissaan siihen, että tarjous on osakkeenomistajien kannalta edullisin vaihtoehto, hallituksen tulee ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen mahdollisimman hyvän tarjouksen aikaansaamiseksi. Hallituksen tehtävänä on tällöin aikaansaada yhtiön arvopapereille mahdollisimman hyvä hinta, ja sen tulee selvittää, onko tarjouksen tekijällä edellytykset toteuttaa tarjous. Käytännössä tämä voi tarkoittaa neuvottelujen aloittamista tarjouksen tekijän kanssa.

Jos hallitus päättää aloittaa neuvottelut tarjouksen tekijän kanssa, hallituksen tulee päättää myös siitä, kuka edustaa yhtiötä neuvotteluissa. Päätöksenteossa on otettava huomioon hallituksen jäsenten mahdolliset esteellisyyskysymykset (ks. tästä suositus 7 ”Esteellisyyskysymykset ja muut hallituksen jäsenten sidokset tarjoukseen”).

Hallituksella ei ole velvollisuutta aloittaa tarjousta koskevia neuvotteluja tarjouksen tekijän kanssa, mikäli tarjousta ei voida hallituksen käsityksen mukaan pitää osakkeenomistajien edun mukaisena. Hallituksen on päätöksenteossaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että päätös on osakkeenomistajien eikä esimerkiksi yhtiön toimivan johdon etujen mukainen.

Hallituksen mahdollisia toimenpiteitä tarjouksen torjumiseksi on käsitelty erikseen suosituksessa 9 ”Hallituksen mahdolliset toimenpiteet tarjouksen johdosta”.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 4 - Keskustelut merkittävien osakkeenomistajien kanssa

Johdanto
Julkisen ostotarjouksen toteuttamisen ehtona on yleensä tietyn omistusosuuden saavuttaminen. Ostotarjous vaatii onnistuakseen osakkeenomistajien tukea. Mikäli kohdeyhtiöllä on tietty merkittävä osakkeenomistaja tai muutama suurehko omistaja, näiden osakkeenomistajien kielteinen suhtautuminen tarjoukseen voi estää tarjouksen toteutumisen. Tarjouksen tekijä saattaakin pyrkiä kartoittamaan tarjouksensa toteutumisedellytyksiä keskustelemalla etukäteen kohdeyhtiön merkittävien osakkeenomistajien kanssa (ks. tästä suositus 15 ”Tarjouksen tekijän ja kohdeyhtiön merkittävien osakkeenomistajien väliset järjestelyt”). Myös kohdeyhtiön hallituksen tulee arvioida, voiko ja tuleeko hallituksen selvittää tällaisten osakkeenomistajien suhtautumista tarjoukseen jo ennen tarjouksen julkistamista. Hallituksella ei kuitenkaan ole velvollisuutta keskustella tarjouksesta etukäteen osakkeenomistajien kanssa.

Suositus
Tietyissä tilanteissa voi olla perusteltua, että hallitus selvittää julkisen ostotarjouksen toteutumisen kannalta merkittävien osakkeenomistajien kannan tarjoukseen ennen kuin hallitus päättää myötävaikuttaa tarjoukseen.

Perustelut
Kohdeyhtiön hallituksella on velvollisuus kohdella kaikkia yhtiön osakkeenomistajia yhdenvertaisesti (ks. OYL 1:7). Hallituksella on myös huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutensa mukaisesti velvollisuus pyrkiä ostotarjoustilanteessa osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen.

Tarjouksen toteuttamisedellytysten selvittäminen on sekä yhtiön että sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista. Jos esimerkiksi tarjouksen toteuttamisen ehtona on tietyn omistusosuuden saavuttaminen ja jos yhtiössä on yksi tai muutama merkittävä osakkeenomistaja, joka voisi yksin tai yhdessä estää tarjouksen toteutumisen, keskustelu tällaisten osakkeenomistajien kanssa voi olla perusteltua. Keskustelusta ei lähtökohtaisesti voida katsoa aiheutuvan epäoikeutettua etua kyseisille osakkeenomistajille yhtiön muiden osakkeenomistajien tai yhtiön kustannuksella. Jos keskusteluissa käy ilmi, että tarjouksella ei ole toteutumisedellytyksiä, koska kyseiset osakkeenomistajat vastustavat tarjousta eivätkä tule sitä hyväksymään, hallituksen tulee arvioida, onko perusteltua käyttää yhtiön voimavaroja pyrkimällä myötävaikuttamaan tarjoukseen.

Mikäli hallitus päättää ottaa yhteyttä yhtiön merkittäviin osakkeenomistajiin selvittääkseen näiden suhtautumisen tarjoukseen, sen tulee huolehtia siitä, että sisäpiirikysymykset ja salassapitonäkökohdat otetaan keskusteluissa asianmukaisesti huomioon (ks. tästä myös suositus 10 ”Sisäpiiriasioiden hallinnointi”).

Arvopaperimarkkinalain 5:2:n mukaan sisäpiirintietoa ei saa ilmaista toiselle, ellei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Rahoitustarkastuksen standardin 5.2b mukaan työn, ammatin tai tehtävien tavanomaisena suorittamisena voidaan tietyissä tilanteissa pitää sisäpiirintiedon ilmaisemista yhtiön merkittäville osakkeenomistajille. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun yhtiön johto harkitsee toimenpidettä, joka myöhemmässä vaiheessa vaatisi osakkeenomistajien nimenomaisen hyväksynnän tai jota ei käytännössä muutoin ole tarkoituksenmukaista suunnitella ilman merkittävien osakkeenomistajien etukäteen antamaa suostumusta tai tukea. Julkinen ostotarjous on tyypillinen esimerkki tällaisesta tilanteesta. Sisäpiirintiedon ilmaisukielto ei siten rajoita kohdeyhtiön hallituksen mahdollisuutta keskustella ehdotetusta tarjouksesta yhtiön merkittävien osakkeenomistajien kanssa edellyttäen, että tällainen keskustelu on perusteltua ja että hallitus huolehtii sisäpiirintiedon ja salassapitonäkökohtien asianmukaisesta järjestämisestä (ks. tästä suositus 10 ”Sisäpiiriasioiden hallinnointi”).

Mahdollisten keskustelujen yhteydessä on huomattava, että tarjouksesta tiedon saaneista osakkeenomistajista tulee yleensä sisäpiiriläisiä.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 5 - Sitoutuminen neuvottelukieltoon

Johdanto
Tarjouksen tekijä saattaa pyytää tai edellyttää kohdeyhtiön hallitusta sitoutumaan niin sanottuun neuvottelukieltoon eli siihen, ettei hallitus keskustele samanaikaisesti muiden tahojen kanssa yhtiön osakkeita koskevasta kilpailevasta tarjouksesta tai muusta järjestelystä, joka voi estää tarjouksen toteuttamisen. Neuvottelukiellot voidaan yleensä jakaa kahteen eri tyyppiin:

  • niin sanottuihin eksklusiviteetti- eli yksinoikeusjärjestelyihin, jossa hallitusta pyydetään sitoutumaan siihen, ettei se missään tilanteissa keskustele mahdollisista kilpailevista järjestelyistä muiden tahojen kanssa, ja
  • niin sanottuihin non-solicitation -sitoumuksiin, joissa neuvottelukielto rajoittuu siihen, että hallitus ei itse aktiivisesti etsi kilpailevia tarjouksia tai muita vaihtoehtoisia järjestelyjä.

Kohdeyhtiön hallituksen on huolellisesti arvioitava, voiko se ja missä rajoissa suostua mahdollista neuvottelukieltoa koskevaan pyyntöön.

Suositus
Hallituksen on huolehdittava siitä, että sillä on kaikissa tilanteissa mahdollisuus täyttää huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutensa yhtiötä ja sen osakkeenomistajia kohtaan. Hallitus voi rajoittaa toimintamahdollisuuksiaan sitoutumalla neuvottelukieltoon vain määräajaksi siinä määrin kuin se on osakkeenomistajien etujen mukaista.

Perustelut
Kohdeyhtiön hallituksen on toimittava huolellisesti ja pyrittävä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ostotarjoustilanteessa osakkeenomistajien etu edellyttää, että hallitus kartoittaa yhtiön muita vaihtoehtoja ja on lähtökohtaisesti vapaa toimimaan, mikäli hallitus saa yhteydenoton kilpailevalta tarjouksen tekijältä. Hallituksen tulee myös pystyä kaikissa tilanteissa täyttämään huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutensa sekä noudattamaan osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta. Eksklusiviteettijärjestelyt ovat siten hallituksen velvollisuuksien kannalta ongelmallisia.

Mikäli tarjouksen tekijä asettaa neuvottelukiellon tarjouksen tekemisen ja julkistamisen edellytykseksi, hallituksen tulee arvioida, onko kuitenkin osakkeenomistajien edun mukaista ja siten perusteltua, että hallitus sitoutuu neuvottelukieltoon. Ollakseen osakkeenomistajien edun mukainen neuvottelukiellon tulee yleensä rajoittua non-solicitation -sitoumukseen eli siihen, että hallitus ei itse aktiivisesti etsi kilpailevia tarjouksia tai muita vaihtoehtoisia järjestelyjä.

Neuvottelukiellon on oltava ajallisesti rajoitettu. Neuvottelukielto ei saa estää hallitusta selvittämästä mahdollista kilpailevaa tarjousta ja siten toimimasta huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutensa mukaisesti tilanteessa, jossa hallitus on saanut kilpailevan yhteydenoton ilman, että hallitus on itse ollut asiassa aloitteentekijänä, tai jos olosuhteet muuten olennaisesti muuttuvat (ks. kilpailevista tarjouksista tarkemmin suositus 14 ”Kohdeyhtiön toiminta kilpailevan tarjouksen tilanteessa”). Hallituksen ei tule sitoutua neuvottelukieltoon ennen kuin hallitus on kartoittanut yhtiön vaihtoehtoja ja todennut, että ehdotettu tarjous on hallituksen käsityksen mukaan osakkeenomistajien kannalta hyvä vaihtoehto. Käytännössä neuvottelukiellosta on sovittu esimerkiksi ennen due diligence -tarkastuksen aloittamista tai tarjouksen tekijän ja kohdeyhtiön välisessä yhdistymissopimuksessa, jonka allekirjoittamisen yhteydessä hallitus yleensä myös päättää suositella tarjousta (ks. tästä suositus 6 ”Yhdistymissopimuksen tekeminen tarjouksen tekijän kanssa”).

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 6 - Yhdistymissopimuksen tekeminen tarjouksen tekijän kanssa

Johdanto
Suomalaisessa ostotarjouskäytännössä tarjouksen tekijä ja kohdeyhtiö ovat usein allekirjoittaneet niin sanotun yhdistymissopimuksen ennen tarjouksen julkistamista. Yhdistymissopimus on tyypillisesti eräänlainen prosessidokumentti, jossa tarjouksen tekijä ja kohdeyhtiö sopivat esimerkiksi osakkeenomistajien hyväksi tulevan tarjouksen ehdoista sekä menettelytavoista tarjouksen yhteydessä. Yhdistymissopimus ei velvoita kohdeyhtiön osakkeenomistajia, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia.

Yhdistymissopimus voi palvella yhtäältä tarjouksen tekijän ja toisaalta kohdeyhtiön ja sen osakkeenomistajien etuja. Kohdeyhtiön hallituksen tulee arvioida, onko yhdistymissopimusta tietyssä tilanteessa tarkoituksenmukaista tehdä, ja jos on, niin mikä on sopimuksen tarkoituksenmukainen sisältö. Yhdistymissopimus ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukainen eikä tällaisen sopimuksen tekemiseen ole minkäänlaista velvollisuutta.

Suositus
Hallitus voi tehdä yhdistymissopimuksen tarjouksen tekijän kanssa, mikäli hallitus katsoo tämän olevan osakkeenomistajien edun mukaista. Yhdistymissopimus ei kuitenkaan saa estää hallitusta toimimasta osakkeenomistajien etujen mukaisesti esimerkiksi silloin, jos kohdeyhtiöstä tehdään kilpaileva tarjous. Kohdeyhtiön on julkistettava tieto yhdistymissopimuksen allekirjoittamisesta ja sopimuksen olennaisista ehdoista yhtiön omalla pörssitiedotteella välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Perustelut
Arvioidessaan yhdistymissopimuksen tarkoituksenmukaisuutta hallituksen lähtökohtana tulee olla yhtiön ja sen osakkeenomistajien etu. Neuvottelemalla yhdistymissopimuksen hallitus voi mahdollisesti vaikuttaa osakkeenomistajille yhtiön arvopapereista tarjottavaan hintaan ja muihin tarjousehtoihin osakkeenomistajien kannalta myönteisellä tavalla. Yhdistymissopimuksella voidaan myös aikaansaada tarjoukselle parempi toteutumisvarmuus. Voi myös olla yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukaista sopia etukäteen tarjouksen yhteydessä noudatettavista menettelytavoista.

Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistymissopimus ei estä hallitusta toimimasta osakkeenomistajien edun mukaisesti esimerkiksi kilpailevan tarjouksen tilanteessa tai olosuhteiden muuten olennaisesti muuttuessa (ks. tästä myös suositus 5 ”Sitoutuminen neuvottelukieltoon”). Hallituksen tulee muun muassa antaa tarjousta koskeva mahdollinen suosituksensa sillä varauksella, että hallituksella on mahdollisuus selvittää mahdollista kilpailevaa tarjousta sekä tarvittaessa muuttaa tai peruuttaa suosituksensa. Yhdistymissopimus ei myöskään saa kohtuuttomasti rajoittaa kohdeyhtiön liiketoiminnan harjoittamista sopimuksen voimassaoloaikana.

Kohdeyhtiön hallituksen on syytä suhtautua varauksellisesti niin sanotun irtaantumiskorvauksen (”break-up fee”) maksamiseen. Irtaantumiskorvaus tarkoittaa järjestelyä, jossa kohdeyhtiö (tai tarjouksen tekijä) sitoutuu maksamaan tarjouksen tekijälle (tai kohdeyhtiölle) tietyn etukäteen sovitun korvauksen siinä tilanteessa, että tarjous ei toteudu tietyistä etukäteen määritellyistä syistä. Irtaantumiskorvauksesta voidaan sopia osapuolten välisessä yhdistymissopimuksessa tai muuten.

Kohdeyhtiön hallituksen ei tule tehdä yhtiön puolesta sellaisia sitoumuksia, jotka rajoittavat osakkeenomistajien mahdollisuuksia vapaasti harkita, haluavatko he hyväksyä tarjouksen, tai päättää mahdollisista toimenpiteistä tarjouksen torjumiseksi sitä varten koolle kutsutussa yhtiökokouksessa (ks. tästä suositus 21 ”Tarjoukseen liittyvät yhtiökokouksen päätökset”).

Jos tarjouksen tekijä asettaa osakkeenomistajien kannalta edullisen tarjouksen tekemisen edellytykseksi, että kohdeyhtiö sitoutuu maksamaan irtaantumiskorvauksen tietyissä tilanteissa, järjestely voi olla perusteltavissa joissakin tilanteissa edellyttäen, että

  • järjestelyn hyväksyminen ja tarjouksen saaminen on kohdeyhtiön hallituksen käsityksen mukaan osakkeenomistajien edun mukaista ja
  • irtaantumiskorvaus on määrältään kohtuullinen ottaen huomioon muun muassa tarjouksen tekijälle tarjouksen valmistelusta syntyneet kulut.

Kohdeyhtiön ei ole perusteltua maksaa irtaantumiskorvausta sellaisessa tilanteessa, jossa tarjous jää toteutumatta tarjouksen tekijästä johtuvasta syystä.

Kohdeyhtiön tulee julkistaa tieto yhdistymissopimuksen allekirjoittamisesta ja sopimuksen olennaisista ehdoista yhtiön omalla pörssitiedotteella välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimuksen olennaisiksi ehdoiksi voidaan katsoa muun muassa tarjousvastiketta, aikataulua, mahdollista irtaantumiskorvausta ja neuvottelukieltoa koskevat ehdot, mahdollisen kilpailevan tarjouksen yhteydessä noudatettavia menettelytapoja koskevat ehdot samoin kuin kaikki itse tarjouksen arviointiin vaikuttavat ehdot. Yhdistymissopimuksen pääasiallinen sisältö tulee kuvata myöhemmin julkistettavassa tarjousasiakirjassa.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 7 - Esteellisyyskysymykset ja muut hallituksen jäsenten sidokset tarjoukseen

Johdanto
Hallituksen ja sen yksittäisen jäsenen tulee ostotarjoustilanteessa sivuvaikutteista vapaana edistää osakkeenomistajakollektiivin etua. Mikäli hallituksella tai sen jäsenillä on olennaisia sidonnaisuuksia tarjouksen tekijään tai tarjoukseen liittyvä etujen yhteys tai jos hallituksen jäsen itse suoraan tai välillisesti osallistuu tarjouksen tekemiseen, hallituksen on erityisesti varmistuttava siitä, että hallitus pystyy kaikilta osin toimimaan itsenäisesti ja riippumattomasti yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti.

Suositus
Hallituksen jäsenen on noudatettava osakeyhtiölain esteellisyyssääntöjä eikä esteellinen hallituksen jäsen saa osallistua julkista ostotarjousta koskevaan päätöksentekoon.

Hallituksen jäsenen, jolla on tarjouksen tekijään ja tarjouksen toteutumiseen liittyviä olennaisia sidonnaisuuksia, on arvioitava, voiko hän osallistua tarjouksen käsittelyyn. Tarjouksen tekemiseen osallistuvalla kohdeyhtiön hallituksen jäsenellä tai muulla kohdeyhtiön johtoon kuuluvalla henkilöllä voidaan katsoa olevan olennainen sidonnaisuus tarjouksen tekijään ja tarjouksen toteutumiseen, eikä hänen tule osallistua tarjousta koskevan päätöksen valmisteluun kohdeyhtiössä.

Hallituksen jäsenen on ilmoitettava hallitukselle olennaiset sidonnaisuutensa, jotka liittyvät tarjouksen tekijään ja tarjouksen toteutumiseen. Hallituksen tulee julkista ostotarjousta koskevan lausunnon yhteydessä antaa osakkeenomistajille tiedoksi kaikki hallituksen jäsenten esteellisyydet ja olennaiset sidonnaisuudet tarjouksen tekijään tai tarjouksen toteutumiseen sekä se, miten nämä on otettu huomioon hallituksen arvioidessa tarjousta.

Perustelut

(a) Esteellisyys ja olennaiset sidonnaisuudet

Hallituksen jäsenten tulee aina arvioida mahdollisuuksiaan osallistua tarjouksen käsittelyyn osakeyhtiölain esteellisyyssääntöjen perusteella (ks. OYL 6:4). Hallituksella tai sen jäsenillä voi kuitenkin olla myös sellaisia sidonnaisuuksia tarjouksen tekijään tai yhtiön merkittäviin osakkeenomistajiin taikka muu yhteys tarjoukseen, jotka eivät sinänsä tee hallituksen jäsentä osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla esteelliseksi, mutta jotka voivat vaikuttaa hallituksen jäsenen tarjousta koskevaan harkintaan ja lojaliteettivelvollisuuden täyttämiseen. Näissä tilanteissa asianomaisen hallituksen jäsenen on arvioitava, voiko hän osallistua tarjousta koskevaan päätöksentekoon sivuvaikutteista vapaana. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, onko hallituksen jäsenellä odotettavissa sellaista olennaista hyötyä tai haittaa tarjouksen toteutumisesta, joka ei vastaavasti koske kohdeyhtiön osakkeenomistajia. Kohdeyhtiön osakkeenomistajien ja muiden sijoittajien tulee saada tieto tällaisista sidonnaisuuksista tai yhteyksistä tarjousta arvioidessaan, minkä vuoksi ne on julkistettava. Julkistaminen voidaan toteuttaa kohdeyhtiön hallituksen tarjouksesta antaman lausunnon julkistamisen yhteydessä.

Kohdeyhtiön hallituksen asemaan suhteessa yhtiön osakkeenomistajiin on kiinnitettävä erityistä huomiota tilanteessa, jossa hallitukseen tai yhtiön johtoon kuuluvat henkilöt, yksin tai yhdessä toisten kanssa, tekevät julkisen ostotarjouksen kohdeyhtiöstä tai jossa hallituksen jäsen on tarjouksen tekijän merkittävä osakkeenomistaja. Kohdeyhtiön hallituksen jäsenen tai sen johtoon kuuluvan henkilön voidaan katsoa osallistuvan tarjouksen tekemiseen ainakin, jos hän on voinut vaikuttaa tarjouksen ehtoihin tai tarjousvastikkeen määrään. Tarjouksen tekijän hallitukseen tai muuhun johtoon kuuluvan henkilön voidaan yleensä katsoa voivan vaikuttaa tarjouksen ehtoihin ja tarjousvastikkeen määrään. Pelkästään se seikka, että kyseinen henkilö omistaa tarjouksen tekijän liikkeeseen laskemia arvopapereita, ei tarkoita, että hän osallistuisi tarjouksen tekemiseen. Tilanteissa, joissa hallituksen jäsen tai yhtiön johtoon kuuluva henkilö osallistuu tarjouksen tekemiseen, ulkopuolisen neuvonantajan käyttäminen tarjouksen käsittelyn yhteydessä voi lisätä hallituksen edellytyksiä varmistua menettelyn ja tarjouksen käsittelyn asianmukaisuudesta.

Kohdeyhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä on usein julkistamatonta tietoa, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan kohdeyhtiön arvopapereiden arvoon. Tilanteissa, joissa kohdeyhtiön hallituksen jäsenet tai yhtiön johtoon kuuluvat henkilöt osallistuvat tarjouksen tekemiseen, onkin kiinnitettävä erityistä huomiota sisäpiirisäännösten noudattamiseen (ks. tästä suositus 12 kohta e) ”Due diligence -tarkastus kohdeyhtiössä – Sisäpiirikysymykset”). Lisäksi tulee ottaa huomioon, että yhtiön johdon saamat tiedot yhtiöstä ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä, eikä niitä saa käyttää hyväksi yhtiön tai sen osakkeenomistajien etujen vastaisesti.

(b) Kohdeyhtiön hallituksen toimenpiteiden valmistelu ja päätöksenteko

Kohdeyhtiön hallitus voi tarvittaessa nimetä keskuudestaan ne hallituksen jäsenet, joilla ei ole yllä tarkoitettuja sidonnaisuuksia, valmistelemaan tarjoukseen liittyviä hallituksen toimenpiteitä, jolloin sidonnaisuuksia omaavat hallituksen jäsenet eivät osallistu tarjouksen arviointiin. Tarjouksen valmistelussa sidonnaisuuksista vapaiden hallituksen jäsenten tulee toimia itsenäisesti hallituksen normaalin huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden mukaisesti. Jäsenten tulee huolellisesti paneutua valmisteluun ja hankkia valmistelutyötä varten tarvitsemansa tiedot. Sidonnaisuuksista vapaiden jäsenten avuksi voidaan ottaa ulkopuolisia neuvonantajia esimerkiksi tarjousvastikkeen edullisuuden arvioimiseksi. Nimetyt hallituksen jäsenet voivat yhdessä neuvotella tarjouksen tekijän kanssa mahdollisimman edullisen tarjouksen aikaansaamiseksi. Mikäli kaikilla hallituksen jäsenillä on tarjoustilanteessa yllä kuvattuja sidonnaisuuksia, hallitus voi harkita hallituksen ulkopuolisen, sidonnaisuuksista vapaan tahon nimittämistä valmistelemaan tarjoukseen liittyviä toimenpiteitä. Tällaisen ulkopuolisen tahon nimittäminen ei kuitenkaan kavenna hallituksen vastuuta ja velvoitteita.

Osakeyhtiölain perusteella hallituksella on oikeus ja velvollisuus käsitellä sille kuuluvat asiat. Hallituksen jäsenen ei tule jättäytyä pois asian käsittelystä ilman perusteltua syytä. Hallituksen toimenpiteiden tulee kaikissa olosuhteissa täyttää osakeyhtiölain huolellisuusvelvollisuuden ja lojaliteettivelvollisuuden asettamat vaatimukset. Ostotarjoustilanteessa voi lisäksi olla kohdeyhtiön osakkeenomistajien edun mukaista, että tämä on myös selkeästi todettavissa. Ostotarjoustilanteissa hallitus voikin harkita, osallistuvatko tarjouksesta johtuvaan hallituksen varsinaiseen päätöksentekoon vain sellaiset sidonnaisuuksista vapaat hallituksen jäsenet, jotka ovat osallistuneet tarjouksen valmisteluun edellä kuvatulla tavalla. Tällöin on kuitenkin mahdollista, että hallitus ei saavuttaisi päätösvaltaisuutta. Siinä tapauksessa sidonnaisuuksista vapaat hallituksen jäsenet valmistelisivat hallituksen toimenpiteitä, mutta hallituksen tulisi harkita, voivatko muut kuin osakeyhtiölain perusteella esteelliset hallituksen jäsenet osallistua hallituksen varsinaiseen päätöksentekoon.

(c) Olennaisten sidonnaisuuksien julkistaminen

Kohdeyhtiön hallituksen tulee arvopaperimarkkinalain mukaan julkistaa lausuntonsa tehdystä julkisesta ostotarjouksesta. Lausunnon julkistamisen yhteydessä hallituksen tulee ilmoittaa:

  • edellä mainituista sidonnaisuuksista mukaan lukien tarjouksen toteutumiseen liittyvät olennaiset sidokset,
  • ketkä hallituksen jäsenet ovat osallistuneet tarjouksen käsittelyyn ja lausunnon antamiseen, sekä
  • ovatko vain ne hallituksen jäsenet, joilla ei ole edellä mainittuja sidonnaisuuksia, valmistelleet hallituksen tarjouksesta johtuvia toimenpiteitä.

Hallituksen jäsenen tulee ilmoittaa muille hallituksen jäsenille kaikki tarjoukseen liittyviä sidonnaisuuksiaan koskevat seikat, jotka ovat olennaisia sen arvioimiseksi, voidaanko hänen riippumattomuutensa asettaa kyseenalaiseksi.

(d) Esimerkkitilanteita

Seuraavassa on esitetty esimerkkejä eri tilanteista, joissa hallituksen jäsenten sidonnaisuus tarjouksen tekijään tai tarjoukseen voi tulla arvioitavaksi:

Osakeomistus. Hallituksen jäsenet, heidän työnantajatahonsa tai muut taustayhteisönsä voivat omistaa kohdeyhtiön osakkeita tai muita arvopapereita (optiot ja muut osakejohdannaiset). Osakkeiden tai muiden kohdeyhtiön arvopapereiden omistus ei sinänsä estä hallituksen jäsentä käsittelemästä tarjousta sivuvaikutteista vapaana. Joissain tapauksissa optio- tai muihin kannustinohjelmiin sisältyy julkisen ostotarjouksen toteutumiseen liittyviä ehtoja esimerkiksi merkintäoikeuksien käyttämisestä tai erityisistä palkkioista. Tällaiset järjestelyt voidaan pääsääntöisesti rinnastaa osakeomistukseen, eivätkä ne siten itsessään vaikuta hallituksen asemaan. On kuitenkin tärkeää, että tällaiset järjestelyt ovat osakkeenomistajien tiedossa.

Sidonnaisuudet tarjouksen tekijään. Kohdeyhtiön hallituksen jäsenellä voi olla erityinen sidos tarjouksen tekijään esimerkiksi työntekijänä, hallituksen jäsenenä, lähipiiriin kuuluvana henkilönä tai merkittävänä osakkeenomistajana. Tällainen sidonnaisuus voi luoda olettaman siitä, että kyseinen hallituksen jäsen ei ole sivuvaikutteista vapaa osallistumaan tarjouksen käsittelyyn kohdeyhtiössä. Esimerkiksi työntekijäasema voi luoda riippuvuussuhteen tarjouksen tekijään. Hallituksen jäsenen ei milloinkaan tule osallistua tarjousta koskevaan päätöksentekoon sekä tarjouksen tekijän että kohdeyhtiön hallituksessa. Koska julkisen ostotarjouksen tavoitteena on määräysvallan siirtyminen tarjouksen tekijälle, tällaisen henkilön ei tulisi osallistua tarjouksen käsittelyyn ainakaan kohdeyhtiön hallituksessa. Tällainen henkilö on kuitenkin edelleen sidottu osakeyhtiölain mukaiseen lojaliteettivelvollisuuteen eikä saa esimerkiksi ilmaista tarjouksen tekijälle kohdeyhtiön luottamuksellista tietoa.

Tarjouksen toteutumiseen liittyvät palkkiot. Mikäli hallituksen jäsen voi saada tarjouksen toteutumiseen liittyvän palkkion tai muun vastaavan etuuden, tätä on lähtökohtaisesti pidettävä tekijänä, jonka perusteella hallituksen jäsentä ei voida pitää sivuvaikutteista vapaana käsittelemään tarjousta.

Tarjouksen hyväksyminen. Tarjouksen tekijät pyrkivät usein saamaan keskeisiltä osakkeenomistajilta etukäteen tarjouksen hyväksymistä koskevan sitoumuksen. Myös hallituksen jäsen tai tämän työnantajataho tai muu taustayhteisö voi osaltaan antaa tällaisen sitoumuksen. On kuitenkin huomattava, että viimeksi mainittujen tahojen antama sitoumus lähtökohtaisesti vaikuttaa hallituksen jäsenen edellytyksiin sivuvaikutteista vapaana ottaa kantaa tarjoukseen esimerkiksi kilpailevan tarjouksen tilanteessa tai muiden vastaavien olosuhteiden muutosten jälkeen.

Tarjouksesta aiheutuva haitta. Hallituksen jäsenellä voi olla olennainen sidonnaisuus sellaiseen tahoon, jolle tarjouksen toteutuminen aiheuttaa erityistä haittaa (esim. tarjouksen tekijän kilpailija). Tällainen sidonnaisuus voi vaikuttaa hallituksen jäsenen mahdollisuuksiin toimia sivuvaikutteista vapaana. Hallituksen jäsen voi myös olla sellaisessa toimessa, johon tarjouksen toteutuminen vaikuttaisi. Esimerkiksi kohdeyhtiön toimitusjohtaja voi olla siten riippuvainen kohdeyhtiöstä, ettei hän voi sivuvaikutteista vapaana osallistua tarjouksen käsittelyyn kohdeyhtiön hallituksessa. Pelkästään se seikka, että hallituksen jäsenet todennäköisesti menettävät hallituspaikkansa tarjouksen toteuduttua, ei lähtökohtaisesti vaikuta hallituksen jäsenten asemaan tarjousta käsiteltäessä.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 8 - Kohdeyhtiön hallituksen lausunto tarjouksesta

johdanto
Kohdeyhtiön hallituksen on laadittava ja julkistettava lausunto julkisesta ostotarjouksesta. Hallituksen lausunnolla on usein suuri merkitys tarjouksen toteutumiselle. Kohdeyhtiön osakkeenomistajille on tärkeää tietää hallituksen käsitys tarjouksen edullisuudesta. Hallitus on usein myös parhaassa asemassa lausumaan tarjouksesta suhteessa yhtiön liiketoimintaan.

Suositus
Kohdeyhtiön hallituksen on arvopaperimarkkinalain 6:6:n mukaan annettava perusteltu arvio julkisesta ostotarjouksesta tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoiden päätöksentekoa varten sekä arvioitava tarjouksen tekijän esittämien suunnitelmien vaikutuksia kohdeyhtiön toimintaan ja työllisyyteen kohdeyhtiössä. Hallituksen on annettava tällainen arvio parhaan kykynsä mukaan. Jos hallitus ei pysty arvioimaan tarjouksen edullisuutta, sen on todettava tämä lausuntonaan ja perusteltava näkemyksensä.

Perustelut

(a) Lausunnon valmistelu

Arvopaperimarkkinalain 6:6:n mukaan lausunnossa on esitettävä perusteltu arvio

1) tarjouksesta kohdeyhtiön ja tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoiden kannalta; ja

2) tarjouksen tekijän tarjousasiakirjassa esittämistä strategisista suunnitelmista ja niiden todennäköisistä vaikutuksista kohdeyhtiön toimintaan ja työllisyyteen kohdeyhtiössä.

Lausunnon antaminen tarjouksesta kuuluu hallituksen tehtäviin ja sen tulee varmistua, että se on toiminut lausunnon valmistelussa huolellisesti ja osakeyhtiölain periaatteita noudattaen. Hallituksen tulee riittävissä määrin selvittää tarjousta ja sen vaikutusta kohdeyhtiöön sekä yhtiön että tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoiden kannalta. Näin ollen hallituksen tulisi pyrkiä ottamaan kantaa tarjouksen edullisuuteen suhteessa yhtiön nykyarvoon mutta myös suhteessa muihin mahdollisiin tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoille tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Tältä osin voi olla olennaista, että hallitus lausunnossaan arvioi tarjousta myös suhteessa mahdollisiin vaihtoehtoisiin järjestelyihin. Tällaisia voivat olla mahdolliset kilpailevat tarjoukset, muut strategiset järjestelyt tai yhtiön liiketoiminnan jatkaminen oman strategian mukaisesti itsenäisenä yhtiönä.

Arvopaperimarkkinalain mukaan kohdeyhtiön hallituksen on esitettävä perusteltu arvionsa tarjouksesta sekä kohdeyhtiön että tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoiden kannalta. Hallituksen lausunto ei ole luonteeltaan osakkeenomistajien sijoitusneuvontaa, eikä hallituksen voida edellyttää erityisesti arvioivan yleistä kurssikehitystä tai sijoittamiseen yleensä liittyviä riskejä. Tarjouksen hyväksyminen tai hylkääminen on aina osakkeenomistajien itsensä päätettävä asia, jossa tulee lähtökohtaisesti tukeutua tarjouksen tekijän tarjousasiakirjassa esittämiin tietoihin.

Arvopaperimarkkinalain mukaan hallituksen tulee lausua myös tarjouksen tekijän tarjousasiakirjassa esittämistä strategisista suunnitelmista ja niiden todennäköisistä vaikutuksista kohdeyhtiön toimintaan ja työllisyyteen kohdeyhtiössä. Kun arviointi perustuu tarjouksen tekijän esittämiin lausumiin, hallituksen voi olla vaikeaa ottaa yksityiskohtaisesti kantaa niiden seuraamuksiin. Hallituksella ei arvopaperimarkkinalain perustelujen mukaan ole erityistä velvollisuutta muutoin selvittää tarjouksen tekijän suunnitelmia. Hallituksen tulee kuitenkin pyrkiä arvioimaan tarjouksen tekijän julkistamia suunnitelmia etenkin suhteessa yhtiön omaan strategiaan.

Arvopaperimarkkinalain perustelujen mukaan ei riitä, että hallitus neutraalisti kuvaa tarjousta, vaan sen on otettava kantaa tarjoukseen. Tämä ei kuitenkaan voi tarkoittaa, että hallituksen tulee aina joko suositella tarjouksen hyväksymistä tai sen hylkäämistä. Tarjouksen edullisuuden arviointi ei kaikissa tapauksissa ole yksiselitteistä. On mahdollista, että tarjouksen ehdot tai tarjottu vastike ovat sellaisia, ettei hallitus pysty suosittelemaan tarjouksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Esimerkiksi osittaisten tarjousten edullisuutta voi olla vaikea arvioida. Tarjottu vastike voi myös olla luonteeltaan sellainen, että sen arvon määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Jos hallitus ei pysty suosittelemaan tarjouksen hyväksymistä tai hylkäämistä, hallituksen tulee lausunnossaan esittää perusteltu syy kannalleen.

Hallituksen lausunnossa on mainittava, onko hallitus kokonaisuudessaan osallistunut lausunnon antamiseen vai onko osa hallituksen jäsenistä esteellisyyssyistä tai muiden sidonnaisuuksien johdosta ollut osallistumatta asian käsittelyyn. Mikäli hallituksen kanta lausunnosta ei ole yksimielinen, tämä tulee mainita lausunnossa. Nämä seikat voivat olla olennaisia kohdeyhtiön osakkeenomistajille tarjouksen arvioimisen kannalta.

Katso suositus 7 ”Esteellisyyskysymykset ja muut hallituksen jäsenten sidokset tarjoukseen” hallituksen esteellisyydestä ja muiden hallituksen sidonnaisuuksien vaikutuksista tarjouksen käsittelyyn.

(b) Asiantuntijan lausunto

Kohdeyhtiön hallitus voi käyttää neuvonantajia arvioidessaan julkista ostotarjousta tai valmistellessaan tarjouksesta annettavaa lausuntoaan. Lainsäädäntö tai tämä suositus eivät edellytä hallitukselta asiantuntijan käyttöä lausunnon antamisessa, mutta se voi tukea hallituksen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden täyttämistä. Ulkopuolisen neuvonantajan käyttöä olisi harkittava erityisesti, jos hallituksen jäsenet tai muut kohdeyhtiön johtoon kuuluvat henkilöt osallistuvat tarjouksen tekemiseen tai ovat sitoutuneet hyväksymään sen osaltaan.

Ulkopuolisia neuvonantajia voidaan käyttää esimerkiksi tarjousvastikkeen edullisuuden arvioimiseksi (ns. fairness opinion). Tällaisessa tilanteessa taloudellinen neuvonantaja pyrkii analysoimaan yhtiön arvoa liiketaloudellisin perustein ja antaa kohdeyhtiön hallitukselle lausunnon tarjotun vastikkeen riittävyydestä tai kohtuullisuudesta kohdeyhtiön osakkeenomistajien kannalta. Taloudellisilla neuvonantajilla on yleensä edellä mainituille lausunnoille omat sisäiset laatimisperiaatteet, joissa muun muassa asetetaan vaatimukset lausunnon pohjaksi tehtäville selvityksille ja menettelytavat lausunnon sisäiselle hyväksymiselle. On huomattava, että lausunnon tarkoitus on ainoastaan tukea hallituksen omaa arviointia tarjouksen edullisuudesta.

Katso tästä myös suositus 7 ”Esteellisyyskysymykset ja muut hallituksen jäsenten sidokset tarjoukseen”.

(c) Henkilöstön edustajien mahdollisesti antama lausunto

Kohdeyhtiön henkilöstön edustajilla on mahdollisuus antaa erillinen lausunto tarjouksen vaikutuksista työllisyyteen yhtiössä. Jos kohdeyhtiö saa henkilöstön edustajilta lausunnon ennen hallituksen antaman lausunnon julkistamista, henkilöstön edustajien lausunto on arvopaperimarkkinalain 6:6.4:n mukaan liitettävä hallituksen lausuntoon.

Vaikka lainsäädännössä ei ole asetettu hallitukselle velvollisuutta pyytää henkilöstöltä lausuntoa tai tiedottaa henkilöstölle mahdollisuudesta antaa lausunto, on suotavaa, että hallitus sopivaksi katsomallaan tavalla tiedottaa tästä mahdollisuudesta sen jälkeen, kun tieto tarjouksesta on julkistettu. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi, kun tarjous annetaan arvopaperimarkkinalain edellyttämällä tavalla tiedoksi henkilöstölle (ks. AML 6:3.2).

(d) Kohdeyhtiön myötävaikuttaminen tarjousasiakirjan laatimiseen

Kuten edellä on todettu, tarjouksen tekijän tulee esittää tarjousasiakirjassa kohdeyhtiötä koskevat strategiset suunnitelmansa sekä arvionsa niiden todennäköisistä vaikutuksista kohdeyhtiön toimintaan ja työllisyyteen kohdeyhtiössä. Tarjousasiakirjassa tulee tämän lisäksi antaa tiettyjä tietoja kohdeyhtiöstä. Kohdeyhtiön hallitukselle ei kuitenkaan ole asetettu velvollisuutta myötävaikuttaa tarjousasiakirjan laatimiseen esimerkiksi antamalla tarjouksen tekijälle tarjousasiakirjaan vaadittavia tietoja. Arvopaperimarkkinalain perustelujen mukaan kohdeyhtiön johdolla ei ole velvollisuutta olla yhteistyössä tarjouksen tekijän kanssa tarjousasiakirjan laatimiseksi. Tarjousasiakirjan tiedot kohdeyhtiöstä saattavat siten perustua puhtaasti julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Tarjouksen tekijä ei vastaa sellaisista kohdeyhtiötä koskevista tiedoista, jotka kohdeyhtiö on julkistanut. Tarjouksen tekijän tulee kuitenkin tarjousasiakirjassa ilmoittaa, mihin lähteisiin tarjousasiakirjassa esitetyt, kohdeyhtiötä koskevat tiedot perustuvat.

Yllä esitetty ei kuitenkaan rajoita kohdeyhtiön hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus voi päättää antaa tarjouksen tekijälle tarjousasiakirjan laatimiseksi tarvittavia tietoja, mikäli tämä on yhtiön osakkeenomistajien edun mukaista. Hallitus voi myös julkistaa oman käsityksensä tarjousasiakirjasta ja siinä annetuista tiedoista esimerkiksi hallituksen tarjousta koskevan lausunnon yhteydessä. Mikäli hallitus katsoo, ettei jo julkistettu tarjousasiakirja anna arvopapereiden haltijoille riittäviä ja oikeita tietoja, hallituksen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden täyttäminen voi jopa edellyttää, että hallitus julkistaa asiaa koskevan käsityksensä tarjousta koskevan lausuntonsa yhteydessä.

Katso tarjousasiakirjaa, sen sisältöä ja julkistamista koskevista kysymyksistä tarkemmin arvopaperimarkkinalain säännökset (AML 6:4), valtiovarainministeriön asetus tarjousasiakirjan sisällöstä ja julkistamisesta sekä Euroopan talousalueella hyväksytyn tarjousasiakirjan vastavuoroisesta tunnustamisesta (479/2006) sekä Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 9 - Hallituksen mahdolliset toimenpiteet tarjouksen johdosta

Johdanto
Julkista ostotarjousta, joka tehdään ilman kohdeyhtiön hallituksen tai johdon myötävaikutusta, saatetaan pitää vihamielisenä. Kohdeyhtiön hallitus tai johto saattaa pyrkiä vastustamaan tällaista tarjousta. Hallituksen on kuitenkin jo osakeyhtiölain yleisperiaatteiden perusteella aina toimittava yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukaisesti ja pyrittävä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Kohdeyhtiössä ei osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n nojalla voida ryhtyä toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Osakeyhtiölain 1 luvun 8 § puolestaan edellyttää, että hallitus kaikissa tilanteissa huolellisesti toimien edistää yhtiön osakkeenomistajien etua ostotarjoustilanteessa.

Suositus
Jos hallitus aikoo, saatuaan tiedon tulevasta julkisesta ostotarjouksesta, ryhtyä toimiin, jotka voivat vaarantaa tarjouksen tekemisen tai sen toteutumisen, sen on yleensä kutsuttava koolle yhtiökokous käsittelemään suunniteltuja toimia.

Perustelut
Saatuaan tiedon mahdollisesta ostotarjouksesta hallituksen tulee huolellisesti arvioida tarjousta ja yhtiön muita vaihtoehtoja sekä pyrkiä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Hallitus voi päätyä arvioinnissaan siihen, että tehty tai suunnitteilla oleva tarjous ei ole osakkeenomistajille edullinen vaihtoehto. Hallitus voi pyrkiä saamaan aikaan kilpailevan tarjouksen tai muun vaihtoehtoisen transaktion, jonka hallitus arvioi olevan edullisempi yhtiölle ja sen osakkeenomistajille. Hallitus voi myös katsoa, että on yhtiön osakkeenomistajille edullisinta, että yhtiö jatkaa liiketoimintaansa yhtiön aikaisemman strategian mukaisesti.

Osakeyhtiölain yleisperiaatteisiin nojautuen on katsottu, että kohdeyhtiön hallitus voi vain hyvin poikkeuksellisesti ryhtyä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena olisi estää tarjouksen toteutuminen. Osakeyhtiölain mukaan pelkästään omistajapohjan vakauttamista ei esimerkiksi ole pidetty riittävänä taloudellisena syynä suunnatulle annille (OYL 9:4). Julkinen ostotarjous kohdistetaan kohdeyhtiön osakkeenomistajille, eikä hallituksen lähtökohtaisesti tulisi toimillaan estää tarjouksen tekemistä sinänsä.

Julkisiin ostotarjouksiin voi sisältyä kohdeyhtiön liiketoimintaan tai yhtiön rakenteeseen liittyviä ehtoja. Tarjouksessa voidaan esimerkiksi edellyttää yhtiön liiketoiminnan jatkuvan samanlaisena tarjousaikana. Kohdeyhtiöllä voi kuitenkin olla vireillä yritysjärjestelyjä, tai se voi suunnitella järjestelyjä osana normaalia liiketoimintaa. Kohdeyhtiön arvopapereista tehty julkinen ostotarjous ei itsessään estä kohdeyhtiötä ja sen hallitusta ryhtymästä esimerkiksi yritys- tai muihin vastaaviin järjestelyihin, tai jatkamasta jo vireillä olevien järjestelyjen suunnittelua ja toimeenpanoa. Hallituksen tulee tällaisissa järjestelyissä aina huolellisesti arvioida, onko toimenpide yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukainen, ja onko osakkeenomistajien kannalta tarpeellista kutsua koolle yhtiökokous käsittelemään suunniteltuja toimia. Mikäli järjestely voi vaarantaa julkisen ostotarjouksen tekemisen tai toteutumisen, hallituksen on yleensä syytä kutsua koolle yhtiökokous käsittelemään suunniteltuja toimia. Saattaa kuitenkin olla tilanteita, joissa hallitus katsoo, ettei yhtiökokouksen koollekutsuminen ole osakkeenomistajien kannalta tarpeellista, jos on kysymys esimerkiksi yhtiön strategiaan perustuvasta ja jo pitkälle valmistellusta järjestelystä tai järjestelystä, joka liittyy yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan. Nämä tilanteet on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tästä myös suositus 21 ”Tarjoukseen liittyvät yhtiökokouksen päätökset” sekä suositus 25 ”Kohdeyhtiön yhtiöjärjestykseen perustuvat määräykset” – b) ”Ostotarjousdirektiivin 9 artiklan puolustautumistoimenpiteitä koskevat määräykset”.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 10 - Sisäpiiriasioiden hallinnointi

Johdanto
Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon (ks. AML 5:1). Sisäpiirintiedon väärinkäyttö on kriminalisoitu rikoslaissa (ks. rikoslaki 51:1-2). Arvopaperimarkkinalaki asettaa lisäksi yleisen kiellon käyttää sisäpiirintietoa sekä ilmaista sisäpiirintietoa perusteettomasti toiselle (ks. AML 5:2).

Tarjouksen valmisteluasteesta riippuu, onko tieto tarjouksesta sisäpiirintietoa. Markkinoiden häiriöttömän toiminnan kannalta on tärkeää, että tieto mahdollisesta tarjouksesta ja sitä koskevista valmisteluista säilyy luottamuksellisena tarjouksen julkistamiseen asti.

Suositus
Julkisen ostotarjouksen valmisteluasteesta riippuen tieto kohdeyhtiön saamasta tarjousta koskevasta yhteydenotosta saattaa olla sisäpiirintietoa. Yleensä kyseessä on sisäpiirihanke, jos kohdeyhtiö on saanut sellaisen tarjousta koskevan yhteydenoton, jota hallitus pitää vakavasti otettavana. Kohdeyhtiön hallituksella on velvollisuus hallinnoida sisäpiirintietoa huolellisesti ja varmistaa sen pysyminen luottamuksellisena ostotarjousprosessin edellyttämällä tavalla.

Perustelut
Hallitus, sen yksittäiset jäsenet tai toimitusjohtaja voivat jatkuvasti saada erilaisia yhteydenottoja ja ehdotuksia yhtiön osakekannan ostamisesta tai muista rakenteellisista järjestelyistä. Tällaisia luonteeltaan alustavia yhteydenottoja tai ehdotuksia ei yleensä ole katsottava sisäpiirintiedoksi, vaan vain vakavasti otettavat yhteydenotot voivat lähtökohtaisesti muodostaa sisäpiirintietoa. Tarjousta koskevat keskustelut etenevät vaiheittain ja arviointi siitä, missä vaiheessa tieto mahdollista tarjousta koskevista valmisteluista kehittyy sisäpiirintiedoksi, on suoritettava kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

Sisäpiirikysymysten arviointi viranomaisissa ja tuomioistuimissa on jälkikäteistä. Vaikka ensimmäisiä yhteydenottoja ei yleensä olisikaan katsottava sisäpiirintiedoksi, tällaisia yhteydenottoja koskevan tiedon ilmaisemisessa ja kaupankäynnissä yhteydenoton saaneen yhtiön arvopapereilla on perusteltua noudattaa varovaisuutta. Esimerkiksi tieto kohdeyhtiön suurimpien osakkeenomistajien myyntihalukkuudesta voi vaikuttaa ensimmäistä yhteydenottoa koskevan tiedon luonteen arviointiin.

Jos kohdeyhtiötä lähestytään ostotarjoustarkoituksessa, kohdeyhtiön on arvioitava, onko kyseessä (asian tässä vaiheessa) sisäpiirihanke. Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeessa on lueteltu kriteereitä, joita voidaan käyttää apuna arvioitaessa, onko tietty järjestely syytä luokitella sisäpiirihankkeeksi (ks. Helsingin Pörssin sisäpiiriohje, kohta 7.3.2). Ostotarjoustilanteessa tarjousta koskevat valmistelut on yleensä syytä määritellä sisäpiirihankkeeksi, jos kohdeyhtiö on saanut suosituksessa 2 tarkoitetun yhteydenoton, jota hallitus pitää vakavasti otettavana. Arvioitaessa yhteydenoton sisäpiiriluonnetta voidaan arviointikriteereinä siten usein pitää samoja kriteereitä kuin arvioitaessa hallituksen velvollisuutta ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, erityisesti yhteydenoton konkreettisuutta ja uskottavuutta, tarjotun vastikkeen määrää sekä tarjouksen toteutumismahdollisuuksia (ks. suositus 2 ”Hallituksen velvollisuus käsitellä tarjousta koskeva yhteydenotto”). Tieto tarjousta koskevasta yhteydenotosta voi olla sisäpiirintietoa siitä tietoisille henkilöille jo ennen kuin kohdeyhtiö on ehtinyt tehdä päätöksen hankekohtaisen sisäpiirirekisterin perustamisesta.

Hallituksen tulee yleensä määritellä asia sisäpiirihankkeeksi ainakin seuraavissa tilanteissa:

  • hallitus pitää tarjousta koskevaa yhteydenottoa niin vakavasti otettavana, että se katsoo aiheelliseksi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin;
  • kohdeyhtiön hallitus on sopinut tarjousta koskevien neuvottelujen aloittamisesta tarjouksen tekijän kanssa;
  • kohdeyhtiön hallitus on muuten päättänyt ryhtyä asiassa konkreettisiin valmistelutoimiin; tai
  • kohdeyhtiön hallitus on - mahdollisesta tarjousta koskevasta yhteydenotosta riippumatta - itse päättänyt ryhtyä konkreettisiin toimiin, joiden tarkoituksena on saada aikaan yhtiön arvopapereista tehtävä julkinen ostotarjous.

Mikäli tarjouksen tekijä on listattu yhtiö, tieto tarjousvalmisteluista voi muodostaa sisäpiirintietoa myös tarjouksen tekijän arvopapereiden osalta.

Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiössä perustetaan asiaa koskeva hankekohtainen sisäpiirirekisteri ja että rekisteriä ylläpidetään sisäpiirisäännösten edellyttämällä tavalla (ks. sisäpiirirekistereistä tarkemmin AML 5:8 - 5:11, Rahoitustarkastuksen standardi 5.3 sekä Helsingin Pörssin sisäpiiriohje). Hallituksen tulee huolehtia myös siitä, että sisäpiirirekisteri päätetään viivytyksettä sen jälkeen, kun tarjousta koskeva hanke on päättynyt (tarjouksen julkistamisen tai hankkeen raukeamisen myötä). Arviointi hankkeen päättymisajankohdasta tulee tehdä kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

Yleensä hankkeen voidaan katsoa rauenneen, jos

  • osapuolet ovat yhteisesti päättäneet lopettaa asiaa koskevat keskustelut;
  • tarjouksen tekijän toimivaltainen edustaja (yleensä hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja tai muu tähän valtuutettu taho, esimerkiksi neuvonantaja) on ilmoittanut, ettei tarjouksen tekijä aio enää jatkaa tarjousta koskevia valmisteluja; tai
  • kohdeyhtiön hallitus päättää lopettaa tarjousta koskevat keskustelut ja ilmoittaa tästä tarjouksen tekijälle.

Ennen kuin hallitus päättää hankkeen raukeamisesta, sen tulee arvioida, onko hallituksen käytettävissä olevien tietojen nojalla kuitenkin perusteltua syytä olettaa, että tarjouksen tekijä palaisi lähitulevaisuudessa asiaan tai että tarjouksen tekijä muuten tulisi jatkamaan asian valmistelua.

Sisäpiirikysymyksiä kohdeyhtiössä mahdollisesti suoritettavan due diligence -tarkastuksen yhteydessä on tarkasteltu erikseen suosituksen 12 kohdassa e) ”Due diligence -tarkastus kohdeyhtiössä - Sisäpiirikysymykset”.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 11 - Tiedonantovelvollisuus

Johdanto
Julkista ostotarjousta koskevat valmistelut tapahtuvat yleensä luottamuksellisesti eikä tietoa tulevasta tarjouksesta julkisteta ennen kuin tarjouksen tekemisestä on tehty lopullinen päätös.

Sijoittajien suojan kannalta on tärkeää, että yhtiön osakkeenomistajat saavat tarjouksen yhteydessä riittävät ja asianmukaiset tiedot. Markkinoiden häiriötön toiminta taas edellyttää, ettei tieto mahdollisesta tarjouksesta tai sitä koskevista valmisteluista vuoda markkinoille ennen tarjouksen julkistamista.

Suositus
Kohdeyhtiön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhtiö täyttää tiedonantovelvollisuutensa ostotarjousprosessin eri vaiheissa. Hallituksen on lisäksi pyrittävä ehkäisemään tietovuotoja huolehtimalla salassapitonäkökohdista. Hallituksen on kuitenkin ennakolta varauduttava siihen, että tieto ehdotetusta julkisesta ostotarjouksesta saattaa vuotaa markkinoille ennen tarjouksen julkistamista. Hallituksen on ostotarjoustilanteessa suositeltavaa laatia tiedotus- ja toimintasuunnitelma mahdollisten vuototilanteiden varalle.

Perustelut
Kohdeyhtiöllä on niin sanotun jatkuvan tiedonantovelvollisuuden mukaan velvollisuus julkistaa kaikki sellaiset päätöksensä ja muut yhtiötä koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön arvopaperin arvoon (ks. AML 2:7). Valmisteilla olevia asioita ei kuitenkaan tarvitse julkistaa.

Kun tarjouksen tekijä päättää tehdä julkisen ostotarjouksen, tarjouksen tekijän on välittömästi julkistettava päätöksensä (AML 6:3.2; ks. tästä suositus 18 ”Tarjouksen julkistaminen”). Kohdeyhtiön tulee jatkuvan tiedonantovelvollisuutensa mukaisesti julkistaa tieto tarjouksen tekijän päätöksestä myös yhtiön omalla pörssitiedotteella. Jos kohdeyhtiö ja tarjouksen tekijä ovat tehneet yhdistymissopimuksen, kohdeyhtiön on julkistettava tieto sopimuksesta ja sen olennaisista ehdoista viipymättä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimuksen olennaisiksi ehdoiksi voidaan katsoa muun muassa tarjousvastiketta, aikataulua, mahdollista irtaantumiskorvausta sekä neuvottelukieltoa koskevat ehdot samoin kuin kaikki itse tarjouksen arviointiin liittyvät olennaiset ehdot (ks. suositus 6 ”Yhdistymissopimuksen tekeminen tarjouksen tekijän kanssa”). Yleensä yhdistymissopimuksen tekeminen ja tarjouksen tekijän lopullinen päätös tehdä tarjous tapahtuvat samanaikaisesti, jolloin ne myös julkistetaan samanaikaisesti.

Mahdollisen yhdistymissopimuksen allekirjoittamista ja tarjouksen julkistamista edeltää yleensä osapuolten välinen tarjouksen valmisteluvaihe. Tarjouksen valmisteluvaiheeseen kuuluu usein esimerkiksi salassapitosopimuksen neuvottelu ja allekirjoittaminen, mahdollinen due diligence -tarkastus sekä tarjousta koskevat neuvottelut. Kohdeyhtiö ja tarjouksen tekijä voivat valmisteluvaiheen aikana tehdä myös erilaisia prosessisopimuksia. Yleensä tällaisten sopimusten ja esimerkiksi kohdeyhtiön due diligence -tarkastusta koskevan päätöksen voidaan katsoa olevan osa tarjouksen valmistelua, jolloin niitä ei lähtökohtaisesti tarvitse julkistaa. Julkistamiskysymyksiä on kuitenkin arvioitava kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

Kohdeyhtiön hallituksen tulee myös tarjousprosessin myöhemmissä vaiheissa huolehtia yhtiön tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Tyypillisesti kohdeyhtiön julkistettavaksi tulevat muun muassa:

  • hallituksen tarjouksesta antama lausunto sekä tähän mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset,
  • kohdeyhtiön henkilöstön tarjouksesta mahdollisesti antama lausunto,
  • tieto tarjouksen johdosta mahdollisesti pidettävästä yhtiökokouksesta,
  • tieto mahdollisesta kilpailevasta tarjouksesta,
  • tieto tarjouksen tuloksesta,
  • tarjouksen tekijän ja osakkeenomistajien omistusosuutta koskevat niin sanotut liputusilmoitukset,
  • tieto mahdollisesta pakollisesta ostotarjouksesta ja sen tuloksesta,
  • tieto mahdollisesta osakeyhtiölain mukaisesta lunastusmenettelystä, ja
  • tieto mahdollisesta julkisen kaupankäynnin lakkauttamisesta yhtiön arvopapereilla.

Tarjousprosessista riippuen kohdeyhtiön julkistettavaksi voi tulla myös muita tarjoukseen liittyviä seikkoja, eikä yllä mainittu luettelo siten ole tyhjentävä. Jos esimerkiksi tieto tarjouksen tekijän ja kohdeyhtiön välillä käytävistä neuvotteluista on julkistettu markkinoille, kohdeyhtiön tulee julkistaa myös tieto tällaisten neuvottelujen päättymisestä.

Kohdeyhtiön hallituksen tulee varautua siihen, että tieto tulevasta tarjouksesta saattaa vuotaa markkinoille ennen tarjouksen julkistamista. Hallituksen on suositeltavaa laatia erillinen tiedotus- ja toimintasuunnitelma siitä, miten yhtiön tiedotus hoidetaan hallitusti ja asianmukaisesti prosessin aikana mahdollisesti esiintyvissä erilaisissa vuototilanteissa.

Jos hallituksella on perusteltua aihetta olettaa, että tieto tulevasta tarjouksesta on vuotanut markkinoille, hallituksen tulee ilman aiheetonta viivytystä julkistaa asiaintilaa koskeva tiedote. Hallituksen tulee myös muuten seurata yhtiöstä julkisuudessa liikkuvia tietoja sekä yhtiön arvopaperikurssin kehittymistä. Mikäli näissä ilmenee tavallisuudesta poikkeavaa, hallituksen tulee arvioida, tuleeko yhtiön julkistaa asiaintilaa koskeva tiedote (ks. tästä tarkemmin Helsingin Arvopaperipörssin säännöt).

Tietovuotojen välttämiseksi kohdeyhtiön ja tarjouksen tekijän tulee tehdä salassapitosopimus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessia. Mikäli tarjouksen valmistelu edellyttää kohdeyhtiöltä keskusteluja myös muiden tahojen kanssa, kohdeyhtiön hallituksen on huolehdittava, että kukin tällainen taho allekirjoittaa salassapitosopimuksen tai on muuten velvollinen pitämään tiedon salassa. Muuten kohdeyhtiölle voi syntyä velvollisuus julkistaa tieto markkinoille (ks. AML 2:7.3).

Tiedonantovelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä kohdeyhtiössä suoritettavan due diligence -tarkastuksen yhteydessä on tarkasteltu erikseen suosituksen 12 kohdassa f) ”Due diligence -tarkastus kohdeyhtiössä - Tiedonantovelvollisuus”.

Alkuun
Tilaa suositukset