Suositus 21 - Tarjoukseen liittyvät yhtiökokouksen päätökset

Johdanto
Julkinen ostotarjous kohdistetaan kohdeyhtiön osakkeenomistajille eikä se siten lähtökohtaisesti edellytä yhtiön omaa päätöksentekoa tai kohdeyhtiön yhtiökokouksen päätöstä. Voi kuitenkin olla tarpeen kutsua yhtiökokous koolle käsittelemään tarjousta tai toimenpiteitä, joihin tarjouksen johdosta on ryhdytty. Katso tästä myös suositus 9 ”Hallituksen mahdolliset toimenpiteet tarjouksen johdosta”.

Julkisten ostotarjousten tarkoituksena on lähtökohtaisesti määräysvallan siirtyminen kohdeyhtiössä. Yhtiöt saattavat kuitenkin tehdyn julkisen ostotarjouksen johdosta ryhtyä toimiin, jotka voivat vaikuttaa julkisen ostotarjouksen toteutumiseen. Yhtiöillä voi myös olla rakenteita, jotka jo ennakollisesti vaikuttavat määräysvallan käyttöön tai sen siirtymiseen yhtiössä ja jotka näin ollen vaikuttavat myös julkisen ostotarjouksen toteutumiseen. Edellä mainitut rajoitukset saattavat seurata yhtiön yhtiöjärjestysmääräyksistä, osakassopimuksista tai yhtiön omista sitoumuksista.

Suositus
Yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään julkista ostotarjousta ja sen edellyttämiä toimenpiteitä. Jos hallitus ehdottaa kohdeyhtiön yhtiökokoukselle sellaista päätöstä, joka voi vaarantaa tarjouksen toteutumisen, on päätösehdotusta valmisteltaessa kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkien osakkeenomistajien etuun ja yhdenvertaiseen kohteluun.

Hallituksen on yleensä kutsuttava koolle yhtiökokous suosituksen 9 tarkoittamissa tilanteissa.

Perustelut

(a) Yhtiökokouksen tarve

Arvopaperimarkkinalain 6:5.2:n mukaan Rahoitustarkastus voi kohdeyhtiön hakemuksesta ja tarvittaessa jopa tarjouksen tekijää kuulematta määrätä tarjouksen voimassaoloajan pidentämisestä, jotta kohdeyhtiö voi kutsua koolle yhtiökokouksen tarkastelemaan tarjousta. Tarjouksen tekijällä on kuitenkin pidentämisen johdosta oikeus luopua tarjouksesta. Lain perustelujen mukaan pidetään tärkeänä, että tarjouksen kohteena olevien osakkeenomistajien käytettävissä olevat välineet tarjouksen arvioimiseksi olisivat mahdollisimman monipuoliset. Yhtiökokouskäsittelyä voidaan pitää yhtenä tällaisena välineenä. Hallitus voi siis kutsua yhtiökokouksen koolle käsittelemään tarjousta, mikäli yhtiökokoukselta edellytetään tarjoukseen liittyvää päätöksentekoa tai hallitus muuten pitää tarjouksen käsittelemistä yhtiökokouksessa tarpeellisena. Jos hallitus aikoo, saatuaan tiedon tulevasta julkisesta ostotarjouksesta, ryhtyä toimiin, jotka voivat vaarantaa tarjouksen tekemisen tai sen toteutumisen, sen on yleensä kutsuttava koolle yhtiökokous käsittelemään suunniteltuja toimia. Katso tästä myös suositus 9 ”Hallituksen mahdolliset toimenpiteet tarjouksen johdosta”.

Tarjouksen tekijä saattaa asettaa tarjouksen toteuttamiselle ehtoja, joilla pyritään rajoittamaan kohdeyhtiön tai sen hallituksen toimintaa. Tarjous voi esimerkiksi olla ehdollinen sille, ettei kohdeyhtiössä suoriteta osingonmaksua tai muuta varojen jakoa tai ettei kohdeyhtiössä ryhdytä yritysjärjestelyihin. Edellä mainitut ehdot eivät kuitenkaan itsessään ole kohdeyhtiötä tai sen hallitusta sitovia. Edellä mainittujen ehtojen vuoksi hallitus kuitenkin saattaa pitää tarpeellisena kutsua koolle yhtiökokouksen ottamaan kantaa ehtojen tarkoittamiin toimenpiteisiin.

Joissain tapauksissa tarjouksen ehdot edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä. Tarjouksen tekijä voi esimerkiksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista toteuttaakseen tarjouksensa (esimerkiksi äänileikkurin tai lunastuslausekkeen poistaminen). Kohdeyhtiön hallituksen myötävaikuttaessa tarjoukseen yhtiökokous voidaan helposti kutsua koolle. Mikäli hallitus vastustaa tarjousta, se ei ehkä ole valmis kutsumaan yhtiökokousta koolle käsittelemään ehtojen mukaista päätöstä. Osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteen mukaan hallitukselle voi ostotarjoustilanteissa syntyä velvollisuus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen mahdollisimman hyvän tarjouksen aikaansaamiseksi. Tämä velvollisuus voi myös ulottua yhtiökokouksen koollekutsumiseen.

Yhtiökokous tulee yleensä kutsua koolle myös käsittelemään muita toimenpiteitä, joihin hallitus katsoo olevan aihetta tarjouksen johdosta. Mikäli kohdeyhtiön hallitus ei pidä tarjousta yhtiön osakkeenomistajille edullisena, hallitus saattaa ryhtyä toimiin kilpailevan tarjouksen tai muun vaihtoehtoisen järjestelyn aikaansaamiseksi. Tällaisiin hankkeisiin voi liittyä toimenpiteitä, jotka edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä, tai ne voivat muutoin olla sellaisia, että on osakkeenomistajien kannalta tarpeellista kutsua koolle yhtiökokous käsittelemään suunniteltua järjestelyä.

(b) Toimenpiteet tarjouksen julkistamisen jälkeen

Yhtiökokouksessa voidaan myös käsitellä toimia, jotka olisivat omiaan estämään sen liikkeeseen laskemista arvopapereista tehtävän julkisen ostotarjouksen toteutumisen. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suunnatun annin toteuttaminen tai huomattavan liiketoiminnan myynti. Myös yhtiön yhtiöjärjestystä voidaan ehdottaa muutettavaksi julkisen ostotarjouksen estämiseksi.

Kohdeyhtiön yhtiökokouksen päätöksenteossa tulee noudattaa osakeyhtiölain yleisperiaatteita ja erityisesti osakeyhtiölain 1:7:n säännöstä, jonka mukaan yhtiökokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Päätökset, joiden tarkoituksena on estää tarjouksen toteutuminen, voivat olla edellä mainitun lainkohdan vastaisia.

Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on osakeyhtiölain 1:5:n mukaisesti voiton tuottaminen sen osakkeenomistajille. Puolustautumistoimenpiteet, joilla pyrittäisiin tarjouksen torjumiseen ilman että niillä olisi liiketaloudellista perustetta, eivät liity osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseen ja ovat säännönmukaisesti osakeyhtiölain vastaisia.

(c) Ennakolliset toimenpiteet

Arvopaperimarkkinalain mukaan yhtiön hallituksen tulee esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle esitettävässä toimintakertomuksessa tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan julkiseen ostotarjoukseen yhtiön arvopapereista. Tällaisia seikkoja ovat valtiovarainministeriön asetuksen (538/2002) mukaan muun muassa eri osakelajeihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, lunastus- ja suostumuslausekkeet, osakassopimukset, jotka voivat rajoittaa osakkeiden tai niihin oikeuttavien arvopaperien luovutuksia tai äänioikeuden käyttöä, sekä merkittävät sopimukset, joissa yhtiö on osallisena ja jotka tulevat voimaan tai joita muutetaan tai joiden voimassaolo päättyy, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena.

Erilaiset arvopaperi- ja osakesarjat tarjoavat mahdollisuuden tehokkaasti hyödyntää pääomamarkkinoita yhtiön rahoittamiseksi, ja markkinakäytäntö voi edellyttää määräysvallan siirtoon liittyvien sopimuslausekkeiden (ns. change of control -lausekkeet) sisällyttämisen esimerkiksi rahoitussopimuksiin. Koska edellä mainitut määräykset kuitenkin vaikuttavat julkisten ostotarjousten toteuttamiseen, katsotaan arvopaperimarkkinalain perusteella, että niistä on tiedotettava toimintakertomuksessa riittävän yksityiskohtaisesti, jotta markkinaosapuolet, mukaan lukien mahdolliset tarjouksen tekijät, voivat arvioida yhtiön määräysvallan siirtymisen edellytyksiä ja näiden määräysten vaikutuksia yhtiön arvopapereiden arvoon.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 18 - Tarjouksen julkistaminen

Johdanto

Julkista ostotarjousta koskevan tiedon julkistamisella voi olla huomattava vaikutus kohdeyhtiön arvopapereiden kurssiin. Tieto julkisesta ostotarjouksesta voi myös vaikuttaa kohdeyhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen. Markkinoiden luotettavan toiminnan kannalta on tärkeää, että tarjouksen tekijä julkistaa tarjouksen arviointiin vaikuttavat seikat oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa.

Suositus
Tarjouksen tekijän on julkista ostotarjousta koskevissa tiedotteissa julkistettava tiedossaan olevat tarjouksen ja sen edullisuuden arvioinnin kannalta olennaiset seikat. Tällaisina voidaan arvopaperimarkkinalain edellyttämien tietojen lisäksi pitää seuraavia seikkoja:

  • tiedot tarjouksen tekijästä;
  • tiedot tarjouksen tekijän omistamista tai muutoin hallinnoimista tarjouksen kohteena olevista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista;
  • tarjouksen tekijän osuus kohdeyhtiön osakepääomasta ja kohdeyhtiön äänimäärästä;
  • tarjouksen kohteena olevat arvopaperit;
  • tarjouksen keskeiset ehdot, mukaan lukien tarjousvastike, tarjottu preemio suhteessa kohdeyhtiön markkina-arvoon sekä preemion laskemisessa käytetyt periaatteet;
  • tiedot tarvittavasta rahoituksesta tai muista tarvittavista vastikkeeseen liittyvistä järjestelyistä;
  • tiedot tarjouksen toteuttamiselle asetetuista keskeisistä ehdoista;
  • tiedot tarjouksen tekijän osakkeenomistajista, jotka ovat ilmoittaneet kannattavansa tarjouksen toteuttamiseen mahdollisesti liittyviä toimia tarjouksen tekijän yhtiökokouksessa;
  • tieto siitä, kuinka suuri määrä osakkeenomistajia on sitoutunut (ehdollisesti tai ehdottomasti) hyväksymään tarjouksen ja kuinka suuri määrä on muuten ilmoittanut kannattavansa tarjousta;
  • tiedot muista tarjouksen tekijän ja tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoiden välisistä tarjoukseen liittyvistä järjestelyistä;

tiedot tarjouksen syistä;

  • mikäli tarjousvastikkeena tarjotaan tarjouksen tekijän arvopapereita, tiedot tarjouksen ja maksetun tarjousvastikkeen vaikutuksista tarjouksen tekijän liiketoimintaan, tulokseen ja taloudelliseen asemaan (vaikutus laskettuna osakekohtaisesti, mikäli mahdollista);
  • arvio siitä, koska tarjousasiakirja julkistetaan;
  • tiedot tarvittavista viranomaisluvista; ja
  • arvio ostotarjousprosessin kestosta ja siihen liittyvien toimien toteuttamisesta tai tieto siitä, miksi tarjouksen tekijä ei voi tehdä edellä mainittua arviota.

Tarjouksen tekijän on lisäksi ilmoitettava, miten se on varmistunut siitä, että sillä on tarvittavat edellytykset tarjouksen toteuttamiselle. Erityisesti on mainittava, mikäli tarjouksen toteuttamiseen liittyy erityisiä epävarmuustekijöitä.

Perustelut

(a) Julkistamisen ajankohta

Tarjouksen tekijän on julkistettava tieto julkisesta ostotarjouksesta heti sen jälkeen, kun tarjouksen tekijä on tehnyt asiasta päätöksen. Arvopaperimarkkinalain mukaan päätös julkisesta ostotarjouksesta on julkistettava välittömästi sekä annettava tiedoksi tarjouksen kohteena olevat arvopaperit liikkeeseen laskeneelle yhtiölle (kohdeyhtiö), asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle ja Rahoitustarkastukselle. Julkistamisen jälkeen päätös on annettava viipymättä tiedoksi kohdeyhtiössä ja tarjouksen tehneessä yrityksessä henkilöstön edustajalle tai, jollei tällaista ole, henkilöstölle (ks. AML 6:3.1-2 ja Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c).

Joissakin tilanteissa voi olla erityinen tarve tiedottaa suunnitteilla olevasta julkisesta ostotarjouksesta, josta ei kuitenkaan vielä ole tehty päätöstä. Vaikka vielä ei olisi varmuutta siitä, että tarjous tehdään, niin jo tieto siitä, että julkinen ostotarjous on suunnitteilla, voi vaikuttaa sekä kohdeyhtiön osakkeen kurssiin että sen liiketoiminnan harjoittamiseen. Tästä syystä tiedotettaessa suunnitteilla olevasta julkisesta ostotarjouksesta on soveltuvin osin noudatettava samoja periaatteita kuin julkistettaessa päätöstä julkisesta ostotarjouksesta. Tällöin tulisi kertoa myös ostotarjoussuunnitelmien toteutumiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Tarjouksen tekijän tulee erityisesti huolehtia siitä, että kohdeyhtiön arvopapereiden markkinoille ei aiheudu vääristymiä siten, että arvopaperikurssi nousee tai laskee keinotekoisesti ja markkinoiden tavanomainen toiminta häiriintyy. Katso tästä myös Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c.

Julkista ostotarjousta koskevaan päätökseen liittyvää julkistamisvelvoitetta ei myöskään saa kiertää esimerkiksi lykkäämällä tarjousta koskevan muodollisen päätöksen tekemistä keinotekoisesti. Kohdeyhtiö on näissä tilanteissa joka tapauksessa velvollinen seuraamaan arvopaperimarkkinalain ja pörssin sääntöjen mukaisia tiedottamisvelvoitteita.

(b) Julkistamisen yhteydessä annettavat tiedot

Arvopaperimarkkinalain mukaan julkisen ostotarjouksen julkistamisessa on mainittava tarjouksen tarkoittama arvopaperimäärä, tarjouksen voimassaoloaika ja tarjottu vastike sekä muut tarjouksen toteuttamiselle asetetut olennaiset ehdot. Julkistamisesta on myös käytävä ilmi, miten menetellään, jos hyväksyvät vastaukset kattavat tarjouksen tarkoittamaa määrää suuremman määrän arvopapereita (ks. AML 6:3.3).

Jotta tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden hinnanmuodostus ei häiriintyisi, on tärkeää, että tarjouksen julkistamisen yhteydessä julkistetaan kaikki tarjouksen edullisuuden arvioinnin kannalta olennaiset arvopaperien arvoon vaikuttavat tarjouksen tekijän tiedossa olevat seikat.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 19 - Tarjouksen sitovuus ja ehdot

Johdanto
Tarjouksen tekijälle voi olla tärkeää asettaa ehtoja tarjouksen toteuttamiselle, ja arvopaperimarkkinalaissa viitataankin tarjouksen toteuttamiselle asetettuihin ehtoihin (ks. AML 6:3). Olennaisia ehtoja ovat muun muassa tarvittavat viranomaisluvat ja niiden ehdot, tietyn omistusosuuden saavuttaminen tarjouksessa taikka kohdeyhtiötä koskevat merkittävät tiedot tai muutokset. Kun julkisella ostotarjouksella toisaalta on myös kohdeyhtiön ja sen osakkeenomistajien kannalta huomattava merkitys, tarjouksen ehtojen ja niistä annettavien tietojen tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä.

Suositus
Julkinen ostotarjous tulee ulottaa tasavertaisesti tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoille. Tarjouksen tekijä on velvollinen tekemään tarjouksen sen jälkeen kun päätös tarjouksesta on julkistettu. Tarjousta ei voida peruuttaa sen jälkeen, kun tarjous on tehty. Tarjouksen tekijä voi kuitenkin asettaa ehtoja tarjouksen toteuttamiselle. Ehtojen tulee olla sellaisia, että niiden toteutuminen on selkeästi todennettavissa. Ehdot eivät saa olla sellaisia, että tarjouksen toteuttaminen on tosiasiassa tarjouksen tekijän vapaassa harkinnassa. Tarjouksen toteuttamiselle asetettuun ehtoon vetoaminen myös edellyttää, että ehdon täyttymättä jäämisellä on huomattava merkitys tarjouksen tekijälle suunnitellun yritysoston kannalta.

Perustelut

(a) Tarjouksen tasapuolisuus

Arvopaperimarkkinalain 6:2:n mukaan julkisen ostotarjouksen tekijä ei saa asettaa kohdeyhtiön arvopaperien haltijoita eriarvoiseen asemaan. Arvopaperimarkkinalain perustelujen mukaan tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että samaan lajiin kuuluvasta arvopaperista ei saa tehdä tietylle omistajalle tarjousta ehdoin, jotka eroavat siitä, mitä tarjotaan muille omistajille. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin mahdollista, että etukäteissitoumuksen antaneiden osakkeenomistajien kanssa on sovittu erikseen vastikkeesta ja hyväksymisen ehdoista, tai että tarjouksen tekijä etukäteen ostaa tiettyjen osakkeenomistajien osakkeet.

Tarjouksen tasapuolisuuden vaatimus edellyttää, että tarjousvastike on määrältään ja laadultaan sama samanlajisten arvopapereiden osalta. Vastike voidaan kuitenkin maksaa osin käteisenä ja osin arvopapereina edellyttäen, että tälle on perusteltu syy. Tarjouksen tekijä voi esimerkiksi maksaa kullekin osakkeenomistajalle käteisvastikkeen tietyn arvopaperimäärän osalta ja muilta osin tarjota arvopaperivastiketta.

Arvopaperimarkkinalain perustelujen mukaan eri arvopaperilajeista tehtävien tarjousten tulee olla keskenään tai toisiinsa nähden järkevässä ja oikeudenmukaisessa suhteessa. Eri arvopaperilajien arvo saattaa kuitenkin erota toisistaan ja niillä voi olla erilaiset markkina-arvot. Tällöin on selvää, että eri arvopaperilajeista tarjottavat vastikkeet voivat erota toisistaan. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi arvopaperiin liittyvä äänioikeus tai osinko-oikeus.

Tietty vastikelaji voi olla vaihtoehtoinen edellyttäen, ettei tällä tavoin nimenomaisesti pyritä asettamaan osakkeenomistajia eriarvoiseen asemaan. Tarjouksen tekijä voi tarjota tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoille mahdollisuuden valita esimerkiksi rahavastikkeen tai erilaisten arvopaperivastikkeiden välillä. Arvopaperimarkkinalaki ei edellytä, että toisilleen vaihtoehtoiset vastikelajit olisivat samanarvoisia. Esimerkiksi arvopaperivastikkeen kurssin tai muun hinnan ei tarvitse vastata vaihtoehtoisesti tarjottavaa rahavastiketta. Arvopaperivastikkeen hyväksymiseen liittyy odotus tulevasta arvonnoususta, mutta myös riski arvon laskusta.

Tarjouksesta johtuva verokohtelu tai muut sääntelyvaikutukset voivat olla erilaisia tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijoille. Tällä ei kuitenkaan voida katsoa olevan merkitystä tarjouksen tasapuolisuuden arvioimiselle, ellei tarjouksella pyritä arvopapereiden haltijoiden eriarvoiseen kohteluun.

Tarjous tulee yleensä ulottaa kaikille tietyn arvopaperilajin haltijoille. Tarjousasiakirjojen toimittaminen arvopapereiden haltijoille, joiden kotipaikka tai osoite on Suomen ulkopuolella, voisi kuitenkin edellyttää kyseisen maan lainsäädännön (erityisesti arvopaperimarkkinasääntelyn) tai muiden erityismääräysten noudattamista. Tämä voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia tarjouksen tekijälle, ja joissakin tilanteissa edellyttää kohtuuttomia selvityksiä tai toimenpiteitä. Tarjouksen tasapuolisuusvaatimuksen kannalta on pidettävä riittävänä, että tarjousasiakirjat pidetään saatavilla arvopaperimarkkinalain edellyttämällä tavalla. Erityistapauksissa voi tasapuolinen kohtelu kuitenkin edellyttää, että myös julkinen ostotarjous ulotetaan tällaisiin maihin. Tällainen erityistilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos yhtiö on järjestänyt yleisöanteja tietyissä maissa. Erityistilanteet on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Katso tästä myös Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c.

(b) Tarjouksen ehdollisuus

Tarjouksen tekijä voi asettaa ehtoja tarjouksen toteuttamiselle. Arvopaperimarkkinalain perusteluissa viitataan eri kohdissa ehdollisiin tarjouksiin. Lain perusteluissa todetaan myös, että esimerkiksi rahoituksen saatavuus voidaan sopia ehdolliseksi (ks. suositus 1 ”Tarjouksen toteuttamismahdollisuuksien varmistaminen”). Rahoituksen ehdollisuuteen vetoaminen edellyttää, että rahoituksen saatavuus on asetettu nimenomaisesti tarjouksen toteuttamisen ehdoksi. Lainsäädännössä ei ole erityisesti säännelty muiden mahdollisten ehtojen sisältöä tai sitä, millaiset ehdot ovat julkisissa ostotarjouksissa sallittuja.

Julkisissa ostotarjouksissa usein käytettyihin ehtoihin kuuluu muun muassa se, että tarjouksen tekijä saa kohdeyhtiön hankkimiseen tarvittavat viranomaisluvat ja että lupien ehdot ovat tarjouksen tekijän kannalta liiketoiminnallisesti hyväksyttävissä. Erityisesti kilpailuviranomaisten luvat ovat usein keskeisiä tarjouksen toteuttamiselle. Tarjouksen tekijälle on usein tärkeää saada kohdeyhtiö kokonaan haltuunsa, ja esimerkiksi 90 prosentin lunastusoikeusrajan saavuttaminen onkin tavallisesti tarjouksen toteuttamisen ehtona. Kun tarjous lisäksi tehdään tarjouksen tekijän saatavilla olevan tiedon perusteella, tarjouksen tekijä voi edellyttää, ettei kohdeyhtiössä ole tapahtunut sellaista olennaista muutosta, josta tarjouksen tekijä ei ole ollut tietoinen tai joka muuten olennaisesti vaikuttaa tarjoukseen.

Mikäli julkinen ostotarjous toteutetaan yhteisymmärryksessä kohdeyhtiön hallituksen kanssa, on mahdollista, että tarjouksen tekijä ja kohdeyhtiö laativat erityisen yhdistymissopimuksen. Osapuolille voi olla tärkeää, että tarjous toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti ja vain, mikäli osapuolet ovat edelleen yhteisymmärryksessä tarjouksen toteutumisajankohtana. Näin ollen yhdistymissopimuksen voimassaolo on myös usein ollut ehtona tarjouksen toteuttamiselle.

Julkisten ostotarjousten toteuttamiselle ei kuitenkaan voida asettaa millaisia ehtoja tahansa. Arvopaperimarkkinalain 2:1:n yleissäännön mukaan arvopapereita ei saa hankkia muun muassa käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Arvopaperimarkkinalain 6:3:n mukaan tarjouksen tekijän tulee tarjouksen julkistamisen yhteydessä julkistaa tiedot tarjouksen toteuttamiselle asetetuista olennaisista ehdoista. Säännöksellä on pyritty täyttämään direktiivin vaatimus tarjousten julkistamisesta siten, että voidaan taata markkinoiden avoimuus ja rehellisyys kohdeyhtiön, tarjouksen tekijän tai muiden tarjouksen vaikutuspiirissä olevien yhtiöiden arvopapereiden osalta sekä voidaan välttää väärien ja harhaanjohtavien tietojen julkistaminen tai levittäminen.

Tarjousasiakirjassa annettujen tietojen osalta arvopaperimarkkinalaki edellyttää, että tarjousasiakirja sisältää olennaiset ja riittävät tiedot tarjouksen edullisuuden arvioimiseksi. Annetun sääntelyn perusteella voidaan katsoa, että tarjouksen toteuttamiselle asetettujen ehtojen ja niistä annettujen tietojen tulee olla sellaisia, että tarjouksen kohteena olevien arvopapereiden haltijat voivat arvioida tarjouksen edullisuutta. Tarjouksen toteutumismahdollisuudet ovat tältä osin olennaisia edellä mainitun arvion tekemiselle. Tarjouksen tekijän onkin annettava tarjouksen ehdollisuudesta sellaiset tiedot, että ehtojen toteutuminen voidaan tarvittaessa selkeästi todeta. Tarjouksen ehdot eivät saa olla sellaisia, että tarjouksen toteuttaminen on tosiasiassa tarjouksen tekijän vapaassa harkinnassa.

Katso tästä myös Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c.

(c) Tarjouksen peruuttaminen

Tarjouksen tekijä on sidottu tekemäänsä tarjoukseen eikä tarjousta saa tiettyjä lain sallimia tilanteita lukuun ottamatta peruuttaa sen jälkeen, kun tarjous on tehty. Jos tarjouksen tekijä on asettanut ehtoja tarjouksen toteuttamiselle, tarjouksen tekijä voi kuitenkin päättää olla toteuttamatta tarjousta sen ehtojen mukaisesti.

Kun tarjouksen julkistaminen on voinut vaikuttaa huomattavasti kohdeyhtiön arvopaperin arvoon ja myös kohdeyhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen, tarjouksen toteutumatta jääminen voi olla haitallista paitsi kohdeyhtiölle, myös sen arvopapereiden haltijoille. Tämän vuoksi on tärkeää, että tarjouksen toteuttamiselle asetetut ehdot on muotoiltu niin yksiselitteisesti, että niiden toteutumatta jääminen voidaan selkeästi todeta. Tarjouksen toteuttamiselle asetettuun ehtoon vetoaminen edellyttää myös, että ehdon täyttymättä jäämisellä on huomattava merkitys tarjouksen tekijälle suunnitellun yritysoston kannalta. Tarjouksen tekijän tulee pyrkiä, siinä määrin kuin mahdollista, vaikuttamaan siihen, että tarjouksen toteuttamiselle asetetut ehdot täyttyvät.

Tarjouksen tekijä voi peruuttaa tarjouksen esimerkiksi, jos tarjouksen tekijä on asettanut tarjouksen toteuttamisen ehdoksi tietyn omistusosuuden saavuttamisen kohdeyhtiössä tai tietyn kohdeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen ja on selvää, ettei tällainen ehto tule täyttymään. Jos tarjouksen toteuttamisen ehtona on ollut due diligence -tarkastuksen suorittaminen kohdeyhtiössä, tarjouksen tekijä ei voi vedota due diligence -ehtoon sellaisten seikkojen osalta, jotka ovat olleet tarjouksen tekijän tiedossa jo tarjousta tehtäessä. Ehtoon vetoaminen edellyttää, että tarjouksen julkistamisen jälkeen suoritettava due diligence -tarkastus paljastaa sellaisia seikkoja, jotka eivät ole olleet tarjouksen tekijän tiedossa tarjouksen ehtoja laadittaessa ja joilla on huomattava merkitys tarjouksen tekijälle suunnitellun yritysoston kannalta. Jos tarjouksen tekijä on asettanut tarjouksen toteuttamiselle muita ehtoja ja on selvää, että jokin näistä ehdoista jää täyttymättä, tarjouksen tekijän tulee huolellisesti arvioida, onko ehdon täyttymättä jäämisellä tarjouksen tekijälle suunnitellun yritysoston kannalta sellainen merkitys, että on perusteltua jättää tarjous toteuttamatta.

Mikäli tarjouksen tekijä päättää vedota tarjouksen toteuttamiselle asetettuun ehtoon ja jättää tarjouksen toteuttamatta, peruste tällaiselle päätökselle tulee julkistaa asiaa koskevassa tiedotteessa (ks. tästä suositus 22 ”Tarjouksen tuloksen julkistaminen”).

Arvopaperimarkkinalain 6:8.3:n mukaan ensimmäisellä tarjouksen tekijällä on oikeus päättää tarjouksensa raukeamisesta kilpailevan tarjouksen tilanteessa. Kilpailevia tarjouksia on tarkasteltu erikseen suosituksessa 14 ”Kohdeyhtiön toiminta kilpailevan tarjouksen tilanteessa”.

Katso tästä myös Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 20 - Tarjouksen voimassaoloaika

Johdanto
Arvopaperimarkkinalain 6:5:n mukaan julkisen ostotarjouksen voimassaoloajan on oltava vähintään kolme ja enintään kymmenen viikkoa. Tarjous voi erityisestä syystä olla voimassa enemmän kuin kymmenen viikkoa edellyttäen, että liiketoiminnan harjoittaminen kohdeyhtiössä ei vaikeudu kohtuuttoman kauan.

Suositus
Jos kohdeyhtiön hallitus ei ole myötävaikuttanut julkisen ostotarjouksen valmisteluun, on suositeltavaa, että tarjouksen tekijä pitää tarjouksensa voimassa vähintään neljä viikkoa.

Perustelut
Lain asettama kolmen viikon vähimmäisaika saattaa olla riittävä kohdeyhtiön hallitukselle ja osakkeenomistajille silloin, kun kohdeyhtiö on ollut mukana valmistelemassa tarjousta ja kohdeyhtiön hallitus on antanut tarjousta koskevan lausuntonsa jo tarjouksen julkistamisvaiheessa. Jos kohdeyhtiön hallitus ei ole myötävaikuttanut tarjoukseen ennen sen julkistamista, hallituksen on ryhdyttävä viipymättä tarjouksen julkistamisen jälkeen tarvittaviin toimenpiteisiin tehdäkseen perustellun arvion tarjouksesta ja yhtiön mahdollisista muista vaihtoehdoista sekä voidakseen julkistaa tarjousta koskevan lausuntonsa arvopaperimarkkinalain edellyttämässä määräajassa (ks. AML 6:6 sekä suositus 8 ”Kohdeyhtiön hallituksen lausunto tarjouksesta”). Kohdeyhtiön hallitus voi myös tarvittaessa kutsua yhtiökokouksen koolle käsittelemään tarjousta (ks. AML 6:5.2 sekä suositus 21 ”Tarjoukseen liittyvät yhtiökokouksen päätökset”). Jotta kohdeyhtiön hallituksella olisi mahdollisuus täyttää huolellisuusvelvollisuutensa arvioidessaan tilannetta ja antaessaan tarjousta koskevaa hallituksen lausuntoa sekä tarvittaessa kutsua koolle yhtiökokous osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla, on suositeltavaa, että tarjouksen voimassaoloaika olisi aina vähintään neljä viikkoa sellaisessa tilanteessa, jossa kohdeyhtiön hallitus ei ole ollut mukana valmistelemassa tarjousta.

Tarjouksen tekijä voi varata tarjouksen ehdoissa mahdollisuuden jatkaa alkuperäistä tarjousaikaa tai keskeyttää se ennenaikaisesti. Arvopaperimarkkinalaissa on myös erikseen käsitelty tarjousajan jatkamista kilpailevan tarjouksen tilanteessa sekä Rahoitustarkastuksen mahdollisuutta määrätä tarjousajan pidentämisestä tietyissä tilanteissa. Katso tarjousaikaa koskevista kysymyksistä tarkemmin Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c.

Alkuun
Tilaa suositukset

Suositus 22 - Tarjouksen tuloksen julkistaminen

Johdanto
Tarjousajan päätyttyä tarjouksen tekijän on viipymättä julkistettava tarjouksen tulos arvopaperimarkkinalain määräysten mukaisesti. Jos tarjous on ollut ehdollinen, samalla on ilmoitettava, toteuttaako tarjouksen tekijä tarjouksen (AML 6:9). Katso tästä myös Rahoitustarkastuksen standardi 5.2c

Suositus
Tarjouksen tekijän on julkistettava tieto julkisen ostotarjouksen tuloksesta arvopaperimarkkinalain 6:9:n mukaisesti viipymättä sen jälkeen, kun tarjousta koskevat hyväksynnät on laskettu. Samalla tarjouksen tekijän on, mikäli mahdollista, julkistettava mahdollinen päätöksensä käynnistää osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusmenettely tai ostaa markkinoilta lisää kohdeyhtiön arvopapereita.

Perustelut
Kun tarjouksen voimassaoloaika on päättynyt, kohdeyhtiön ja sen arvopapereiden haltijoiden kannalta on tärkeää saada mahdollisimman nopeasti tieto tarjouksen tuloksesta. Arvopaperimarkkinalain mukaan tarjouksen tulos on julkistettava viipymättä tarjousajan päätyttyä (ks. AML 6:9). Käytännössä tämä tarkoittaa julkistamista välittömästi sen jälkeen, kun tarjousta koskevat hyväksynnät on laskettu. Tarjouksen tekijä voi julkistaa ensin tarjouksen alustavan tuloksen (yleensä tarjousajan päättymistä seuraavana pankkipäivänä) ja tarjouksen lopullisen tuloksen sen jälkeen, kun tulos on vahvistettu (yleensä 3-5 pankkipäivän kuluttua tarjousajan päättymisestä).

Jos tarjous on ollut ehdollinen, tarjouksen tekijän tulee samalla ilmoittaa, ovatko tarjouksen toteuttamiselle asetetut ehdot täyttyneet tai aikooko tarjouksen tekijä luopua jostakin tarjouksen toteuttamiselle asetetusta ehdosta ja aikooko tarjouksen tekijä toteuttaa tarjouksen. Mikäli tarjouksen tekijä toteuttaa tarjouksen, tarjouksen tekijän tulee samalla ilmoittaa, milloin tarjoushinnan maksun odotetaan tapahtuvan tarjouksen hyväksyneille arvopaperinhaltijoille.

Mikäli tarjouksen tekijä on saanut julkisen ostotarjouksen kautta yli yhdeksän kymmenesosaa (9/10) kohdeyhtiön osakkeista ja äänistä, ja tarjouksen tekijä on päättänyt aloittaa osakeyhtiölain mukaisen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn, tieto tulevasta lunastusmenettelystä tulee sisällyttää tarjouksen tulosta koskevaan tiedotteeseen (ks. osakeyhtiölain mukaisen lunastusmenettelyn käynnistämisestä suositus 23 ”Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely”). Jos tarjouksen tekijä on päättänyt ostaa lisää kohdeyhtiön arvopapereita markkinoilta tarjousajan päättymisen jälkeen, myös tieto tällaisesta aikomuksesta tulee sisällyttää tarjouksen tulosta koskevaan tiedotteeseen.

Kohdeyhtiön tulee julkistaa tarjouksen tekijän ilmoitus tarjouksen tuloksesta myös omalla pörssitiedotteellaan.

Katso tarjoukseen liittyvistä liputuskysymyksistä arvopaperimarkkinalain liputussäännökset (AML 2:9) sekä Rahoitustarkastuksen standardi 5.2b.

Alkuun
Tilaa suositukset